Tuore selvitys ehdottaa asuntopulan yhdeksi ratkaisuksi parakkitaloja – Lapissa sellaisissa jo asutaan

Asunto­markkinoiden merkitys kunnille ja yrityksille on ratkaiseva. Pahimmillaan asuntotilanne voi olla kasvun este ja parhaimmillaan nousun mahdollistaja.

Äkäslompoloon rakennettiin syksyllä kolmen moduulitalon keskittymä. Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalta tuoduissa asunnoissa asuu nyt kausityöntekijöitä ja matkailijoita. Tältä taloissa näytti lokakuussa 2025. Video: Taina Nuutinen-Kallio / Yle

Asuntomarkkinoiden alamäki heikentää Suomessa lukuisten keskisuurten kaupunkien kasvumahdollisuuksia.

Näin arvioi Pellervon taloustutkimus (PTT), jonka selvityksen mukaan asumisella ja asuntotuotannolla on jo ratkaiseva merkitys kaupunkien elinvoimalle.

Kaupungit joutuvat miettimään yhä tiukemmin uusia ratkaisuja asuntotilanteen kohentamiseksi, kun rahoittajat ja rakennusyhtiöt varovat investointeja epävarmassa markkinatilanteessa, arvioi PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa.

– Rakentaminen perustuu pitkän aikavälin näkymiin. Asuntokysyntään voi olla vaikea vastata perinteisin keinoin, jos sen jatkuvuudesta ei ole varmuutta. Lisäksi asuntorahoituksen saatavuus voi olla vaikeaa.

PTT:n selvityksessä yhtenä ratkaisuna muuttuvaan asuntotarpeeseen mainitaan siirreltävät moduulitalot.

Ydinvoimalatyömaan asuntoja hiihtokeskuksiin

Kolarin Äkäslompolossa moduulitaloja on jo otettu kausityöntekijöiden käyttöön. Osa asunnoista on myös yritysten ja lomalaisten käytössä.

Pyhäjoen hiljentyneeltä ydinvoimalatyömaalta siirrettiin syksyllä hiihtokeskuksen asuntopulaa helpottamaan kolme kaksikerroksista taloa. Ne ovat 60 metriä pitkiä, ja niissä on yhteensä lähes 150 asuntoa.

Erivärisiä moduulitaloja Pyhäjoelta.
Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalla jäi käyttämättä noin kaksikymmentä parakkitaloa, joissa on yli tuhat asuntoa. Kuva: HVM Infra

Moduulitalot voisivat tarjota laajemminkin joustavan ja nopeamman asuntorakentamisen mallin etenkin tilapäiseen tarpeeseen, Holappa arvioi.

– Nämä voisivat olla hyviä ratkaisuja äkilliseen asuntokysynnän kasvuun esimerkiksi isojen investointien yhteydessä. Ne eivät ole myöskään rahoitukseltaan niin sitovia ratkaisuja kuin perinteinen asuntorakentaminen.

Äkäslompolon lisäksi myös Saariselälle on jo noussut moduulitalo ja Rovaniemelle sellaisia on tulossa. Siirreltävää asuntokantaa on suunnitteilla myös Rukalle.

Myös Kuusamon kaupunki etsii omia ratkaisuja suositun matkailualueen asuntopulan helpottamiseksi.

Ruskea kaksikerroksinen rakennus.
Äkäslompolon maisemissa Pyhäjoelta tuodut talot on maalattu ruskeiksi. Kuva: Taina Nuutinen-Kallio / Yle

Kuusamo ostaa ja rakentaa asuntoja

Vuokra-asuntoja tarvitseva Kuusamo on lisännyt asuntoyhteistyötä yritysten kanssa.

Kaupunki on rakennuttanut Rukalle asuntoja, joiden vuokraamisen varmistavat viime kädessä työntekijöitä tarvitsevat alueen yritykset.

Kuusamo on yksi PTT:n selvityksessä mukana olleista 57 kaupungista. Ne ovat oman talousalueensa keskuksia, niin sanottuja seutukaupunkeja.

Kuusamo, Kitkantie.
Kuusamossa rakennettiin ennen koronaa vuosittain 1-3 kerrostaloa, mutta viime vuosina tahti on taantunut. Kuusamo tarvitsee vuokra-asuntoja myös Rukan matkailualueelle. Kuva: Ensio Karjalainen / Yle

Kuusamon kaupunki on myös ostanut asuntoja vapailta markkinoilta ja selvittelee uudenlaista yhteistyötä asuntorakentajien kanssa.

Siinä kaupunki sitoutuisi hankkimaan yhden rakennuksen, jos rakennusliike toteuttaisi toisen.

PTT:n raportin mukaan asuntotilanne ei ole kaupungeille enää pelkkä asumiskysymys, vaan ratkaiseva tekijä, joka mahdollistaa tai estää alueen investoinnit ja työvoiman saatavuuden.

Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Mannisen mukaan asuntomarkkinoiden merkitystä ei voi nykyään yliarvioida.

– Asuntokysymys tulee olemaan kuntien kannalta jatkossa ykkösasia. Työpaikkoja avautuu ja yritykset investoivat, mutta jos sopivia asuntoja ei ole, niin se on elinvoiman este.