Kovien pakkasten kiristyttyä Kymijoessa on onnistuttu hyvin hyydetulvien torjunnassa, kertoo Suomen ympäristökeskus.
Ympäristökeskuksen mukaan Kymijokeen on saatu muodostumaan tulvia ehkäisevä jääpeite pienentämällä järvien juoksutuksia.
Metsäyhtiö UPM kertoi joulukuussa, että se asensi täksi talveksi kolme hyytöpuomia Kuusankosken ja Keltin väliselle alueelle Kymijoessa. Aiemmin puomeja on ollut kaksi.
Hyytöpuomi on joen yli asennettava kelluva rakenne, joka edistää jääkannen syntymistä ja tukee näin vesivoimaloiden häiriötöntä käyttöä talvella.
Elinvoimakeskus tiedottaa, että Kymijoen vedenpinta on ollut kuitenkin nousussa. Vedenkorkeus on noussut joen alaosalla Ahviossa ja Hirvikoskella. Mittauspaikoilla ei kuitenkaan olla talvitulvatasolla.
Mökkejä kastunut
Hyydepatojen vuoksi joista tulviva vesi on saartanut mökkejä Pohjois-Pohjanmaalla Kiiminkijoen ja Sanginjoen varrella.
Pohjois-Savossa hyydetulva on uhannut mökkejä muun muassa Sonkajärvellä, Pielavedellä, Vieremällä ja Kiuruvedellä.
Elinvoimakeskukset ja pelastuslaitokset ovat purkaneet hyydepatoja rakennuksien suojaamiseksi. Hyydepatoja on purettu jopa räjäyttämällä.
– Näin laajalti ei ole hyydetulvia ollut kuin vuosien 2014 ja 2016 tammikuussa. Ilmiö on yleistynyt ilmastonmuutoksen myötä. 1900-luvulla ei näin laajoja hyydetulvia ole esiintynyt, kertoo tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksen tiedotteessa.
Syynä leuto joulukuu
Harvinaisen laaja-alaisen hyydetulvatilanteen kehittymiseen on vaikuttanut lauha ja sateinen joulukuu, jonka jäljiltä vesistöt olivat sulia ja virtaamat suuria.
Suomen ympäristökeskuksesta muistutetaan, että hyydetulvat ovat myös loppuviikolla mahdollisia sulana virtaavilla jokiosuuksilla, mikäli pakkaset jatkuvat.
Artikkelia muokattu kello 11.42: Lisätty elinvoimakeskuksen tieto, että vedenkorkeus on ollut nousussa Kymijoen alaosalla.