Yhtysvallat tahtotah ostua Grönlandien. Yhtysvalloin ulgoaziiministru Marco Rubio sanou, gu mua ei planiiruiče vojennoidu hyökkävysty Grönlandieh. Rubion mugah prezidentu Trumpan aijembat vojennoit varaitandat ollah vai taba painostua Daniedu myömäh aloveh. Yhtysvallat ollah äijän kerdua sanottu, gu tahtotah suaja Daniele kuulujan Grönlandien omah haldivoh. Danii da sen ičehallindoaloveh omas puoles ollah moneh kerdah tovendettu, gu Grönlandii ei ole myödävänny.
Yhtysvallat da Euroupan muat uskaldettih tossargen Pariižas Ukrainale sidojat turvugarantiet vuitinnu mahtollistu rauhansobimustu. Turvugarantieloin ehtonnu on tuliväliaigu. Todevunnou se, Brituanii da Francii perustettas jällespäi vojennoloi tugikohtii Ukrainah. Ozapuolet sivotahes tugemah Ukrainua sežo sit, rikkonou Ven’a tuliel aigua rauhansobimustu. Ven’a iellehgi vuadiu Ukrainua kieldävymäh omis alovehis Päivännouzu-Ukrainas.
Tiä kodimuas hyvinvoindualovehien kohtavundas alkohol’utaričendoih on suurdu eruo. Dieloh näh tiijustettih Ylen hyvinvoindualovehih näh luajitus tiedopakičendas. Suurin vuitti vastannuzis alovehis on käyttänyh alkohol’utaričendoih sen-tämän tuhanden euron summua vajuan kahten vuvven aigua. Enäm dengua ollah käytetty Pirkanmua, Pohjas-Pohjanmua da Päijät-Häme – kaikis summu on piäl 20 000 (kahtenkymmenen tuhanden) euron.
Uvvenluaduzet 2D-koudat ollah roimas ylehizikse laukoin tuottehis. Perindöllizien čerikoudien rinnale tulou uuttu 2D-koudua, kudamien vuoh tuottehih voijah liittiä jälgimäine käyttöpäivy da miärytiijot. Vuotetah, gu uvvistus parandas tuotehturvalližuttu. Koudan avul voijah sežo estiä vahnakse mennyzien tuottehien myöndy, mi kebjendäy laukoin ruaduo.
Koinkonehien kohendajii ei tävvy Suomes. Huoldoliikkehii on salvannuhes eigo ni uuzii kohendajii ole opastettu piäl kymmeneh vuodeh. Vantuan ammattiopisto Varia on vastannuh neččih tarbeheh da mulloi sygyzyl zavedinnuh koinkonehien kohendajien opastuksen pilottuprojektan. EU-parluamentu hyväksyi puolitostu vuottu tagaperin kohendusdirektiivan, kudai pyrgihes pitkendämäh laittehien käyttöigiä da ližiämäh niilöin kohendamistu. EU-direktiivu tulou voimah Suomes tulien kezän.
Sanomalehti Karjalainen on palkinnuh kirjailijan Riko Saatsin vuvven kul’tuururuado 2025 (kaksituhattu kaksikymmen viizi) -palkindol. Mulloi Saatsi julgai omassah enzimäzen romuanan Yönistujat, kudai oli kaunehkirjalližuon Finlandia-palkindon ehoitetunnu. Karjalan kieli on tevokses lujah nägövis, eigo ni karjalankielizii vuittiloi ole kiännetty suomekse. Karjalazen mugah Saatsi omistau palkindon kogo karjalankielizele yhtehistöle. Lehten pagizuttelus häi sanou, gu oppiu paista lapsile karjalakse muga äijän, kui vai iče maltau, da siirdiä heile rajakarjalastu perindehty.
Karjalan kielen komissii algau oman ruandan Kodimualazien kielien keskukses pakkaskuul. Enzimäzel toimikavvel komissien ruavonnu on paiči muudu karjalan kielitilandehen da karjalan kielen elvytysprogramman toimenpidehien sebruandu sego karjalua da sen käyttyö koskijoin nevvoloin andamine. Kielikomissien perustandu tuou karjalua lähembä muidu Suomes paistavii kodoperähizii kielii, kudamien komissiet ollah ruattu jo äijän vuottu. Kielikomissien kogohpanon da muudu ližätieduo lövvät Kodimualazien kielien keskuksen saital jullattulois uudizis.