Milano-Cortinan talviolympialaiset näkyvät ja kuuluvat Ylen kanavilla 6.–22. helmikuuta. Katso olympiakisojen ohjelma.
– Heitin vielä loppuun heille, että ”nähdään olympialaisissa”.
Minja Korhonen otti 17-vuotiaana voimakkaasti kantaa urheilulajinsa olympiastatuksen puolesta, kun hän vastaanotti vuoden eurooppalaisen nuoren urheilijan palkinnon.
Nyt 18-vuotias urheilija haluaisi kamppailla olympiakullasta, mutta hänellä ei ole siihen mahdollisuutta.
Olympiakulta olisi Korhoselle perusteltu tavoite jo tällä kaudella. Korhonen on juuri nyt maailman eliittiä yhdistetyssä, jossa kilpaillaan mäkihypyssä ja hiihdossa.
Viime viikonloppuna Korhonen napsi kolmessa kisapäivässä kolme paikkaa palkintokorokkeella Viron Otepäässä. Kaksi kakkossijaa ja yksi kolmossija ovat nyt suomalaisen yhdistetyn naisten historian huikein suoritus maailmancupissa.
– Yhdistetyssä hänellä on vain taivas rajana, Yle Urheilun asiantuntija Tommi Nikunen kehui.
Olympiapaikkaa Korhonen hakee muualta. Lajista, jossa hänen on turha odottaa voittoa hetkeen.
Mäkihypyssä naiset pääsevät kisaamaan olympialaisissa. Yhdistetyssä eivät.
Eikä yhdistetyn tilanne ole tulevaisuudessakaan helppo. Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n mukaan miesten yhdistetty on ollut vuosien 2014, 2018 ja 2022 olympialaissa vähiten medianäkyvyyttä saanut laji.
Sen vuoksi koko lajin poisjättämistä mietittiin jo muutaman viikon päästä alkaviin Milano-Cortinan kisoihin. Lopulta vain miehet saavat kisata Pohjois-Italiassa olympiamitaleista.
Pitäisikö Minja Korhosen vaihtaa lajia mäkihyppyyn?
Korhonen on olympiaunelmansa vuoksi lisännyt panostustaan mäkihyppyyn. Naisten maajoukkue valitaan olympialaisiin tammikuun aikana.
Hän on hypännyt erikoismäen aikuisten kisoja vuoden 2025 kevättalvesta alkaen. Mäkihypyn maailmancupissa hän on kisannut tämän talven ajan.
Tähän mennessä paras sijoitus on tullut Oberstdorfin suurmäessä uudenvuodenpäivänä.
Korhonen oli kisassa 19:s.
Kärkikilpailu mäkihypyn naisten maailmancupissa on kovaa. Suomalaiset ovat olleet tälläkin kaudella vain satunnaisia haastajia. Jenny Rautionaho on parhaana sinivalkoisena yltänyt kahdesti kymmenen parhaan joukkoon viidennellä ja yhdeksännellä sijallaan.
Mäkihypyssä Korhosen matka kärkeen on vielä pitkä. Yhdistetyssä maailman huippu on hänen hyppysissään jo nyt. Tällä kehitystahdilla hän pysyisi huipulla monta vuotta eteenpäinkin.
Mutta, jos Korhonen ei vaihda päälajiaan, hänen iso unelmansa olympialaisista voi haihtua ilmaan.
Norjalaisen supertähden varoittava esimerkki
Yhdistetyn entinen maajoukkuevalmentaja Tommi Nikunen uskoo, ettei Korhoselle mikään ole täysin mahdotonta. Mäkihypyssä huipulle nouseminen vaatisi kuitenkin vielä enemmän panostamista lajiin.
Käytännössä se tarkoittaisi yhdistetystä luopumista. Sekään ei välttämättä riittäisi.
– Olen itse sitä mieltä, että hänen parhaat ominaisuutensa ovat yhdistetyssä. Mäkihypyn puolella lajin terävin kärki on älyttömän kova. Sinne itsensä nostaminen on todella kovan työn takana.
Jo kisastarttien määrä kertoo haasteesta. Maailmancupia hallitseva slovenialainen 20-vuotias Nika Prevc on hypännyt tähän mennessä urallaan 96 kisassa kaikki kilpailumuodot laskettuna. Korhosella on aikuisissa seitsemän erikoismäen kisaa.
Yhdistetystä on tehty jo nyt siirtymiä mäkihyppyyn olympiastatuksen vuoksi. Esimerkin voi hakea Norjasta.
23-vuotias Gyda Westwold Hansen alkoi kilpailla mäkihypyn maailmancupissa tällä kaudella. Westwold Hansen on kaksinkertainen yhdistetyn maailmancupin kokonaiskilpailun voittaja ja kolminkertainen henkilökohtaisten matkojen maailmanmestari.
Mäkihypyn erikoisnaisia vastaan norjalainen ei ole kyennyt samanlaiseen hallintaan. Westwold Hansenin paras sijoitus on uudenvuodenaattona Garmisch-Partenkirchenissa hypätty 11. sija. Muuten yhdistetyn kärkinimen mäkihyppysijoitukset ovat jääneet sijojen 16–37 väliin.
Menestys vai olympiapaikka?
Huippu-urheilijat haluavat voittaa, eivätkä tyytyä olemaan vain ihan hyviä lajissaan. Jos Korhonen haluaa pyrkiä kohti mäkihypyn kärkeä, valinta on tehtävä pian.
Korhonen on sanonut olevansa omimmillaan mäkitornissa.
– Onhan erikoismäki aina ollut taka-alalla mietinnässä. Riippuen tästä olympiastatuksestakin, voisi mahdollisesti siirtyä sille puolelle, hän pohti Ylelle syksyllä 2024.
Samalla siirrolla hän voisi joutua katsomaan silmiin tilannetta, jossa hän hylkäisi menestymisen rakastamassaan lajissa ollakseen olympiaurheilija toisessa.
Lajinvaihto ei välttämättä johtaisi menestykseen, kuten asiantuntija Nikunen pohtii.
– Hän on lahjakas urheilija. Tärkeimmäksi näen hänen kykynsä kehittyä jatkuvasti tasaisesti, kun katsotaan hänen junioriaikaansa. Jo hänen lähtötasonsa maailmancupiin tullessa on ollut hyvä, mutta hän on kasvanut ja edennyt vuosi vuodelta, Nikunen pohtii.
Vaikeaa tilannetta alleviivaa, että Korhonen on kehittynyt viime aikoina nimenomaan hiihdossa. Korhonen on kuronut selvästi eroaan yhdistetyn kärkinaisiin.
Olympiamenestys yhdistetyssä ei ole täysin haudattu. Yhdistetyn lajipiireissä herätellään edelleen toiveita lajin säilymisestä olympialaisissa ja naisten nousemisesta mukaan.
Nuoret tulevaisuuden toivot ja kilpailumaiden määrän kasvu antavat syytä uskoa lajin olympiastatukseen.
KOK aloitti syyskuussa pohdintansa talvikisojen 2030 lajeista.
Korhosella on vielä hetki aikaa jakaa aikaansa perustellusti kahden lajin välillä. Silti edessä voi olla pakotettu valinta kahdesta erilaisesta unelmasta.