Marraskuussa Yle kertoi tapauksesta espoolaisessa Storängenin ruotsinkielisessä koulussa, jossa ukrainalaistyttö kieltäytyi musiikin tunnilla laulamasta venäläistä Kalinka-laulua, mutta opettaja vaati yhteislaulua. Koulun johto ja Opetushallitus painottivat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden noudattamista, mutta korostivat myös opettajan joustavuutta ja ymmärrystä yksittäisissä tilanteissa.
Yle Novosti selvitti, miten venäläisen kulttuurin elementteihin suhtaudutaan eri kouluissa ja oppikirjoja julkaisevissa kustantamoissa. Sattumanvaraisesti eri puolilta Suomea valituista 17 koulusta vain kolme vastasi Ylen kysymyksiin.
Lisäksi Yle otti yhteyttä Storängenin koulun oppikirjan kustantamoon Schildts & Söderströmsiin sekä Otavaan, joka on ainoa kustantamo, joka tällä hetkellä julkaisee musiikin oppikirjoja peruskouluille.
Opettaja: Kannattaisi kiinnittää huomiota myös amerikkalaisiin ja israelilaisiin lauluihin
Kuopion Länsi-Puijon koulun musiikinopettajan Juhani Juvosen mukaan maiden läheisen sijainnin takia Suomeen on kulkeutunut paljon venäläistä musiikkia. Hänen mukaansa sitä kuulee paitsi kouluissa myös radiossa, koska lauluista on tullut osa iskelmäkulttuuria.
Opettaja korostaa, että hän vastustaa täysin Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan.
– Mutta venäläinen kulttuuri ei ole hävinnyt eikä koskaan häviä Suomesta. Näitä lauluja lauletaan täällä, ja lapset pitävät niistä, kun soitan niitä pianolla. Ne ovat niin hienoja sävelmiä, että myös ukrainalaiset lapset laulavat niitä mielellään luokassani. Esimerkiksi kun laulamme syntymäpäivänä yhdessä Minä soitan harmonikkaa –kappaletta, he pitävät siitä todella paljon.
Juvosen mukaan tällaisessa valossa olisi hyvä kiinnittää huomiota myös amerikkalaisiin ja israelilaisiin lauluihin, sillä molemmat maat ovat viime vuosikymmeninä toimineet aggressiivisesti muita maita kohtaan.
Lappeenrannan Myllymäen koulun rehtori Maija Pusenius kertoo, että opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa ja oppilaille tarjotaan tarvittaessa vaihtoehtoinen tehtävä, jos jokin aihe on ristiriidassa heidän vakaumuksensa, arvojensa tai kulttuuritaustansa kanssa.
Rehtori korostaa myös, että Etelä-Karjalassa on venäläistaustaisia ja Venäjältä tulleita lapsia eikä heidän taustansa saa olla peruste syrjintään.
– On tärkeää muistaa, että maailman tapahtumat eivät ole yhdenkään lapsen syytä. Siksi kunnioitamme kaikkia kulttuureja. Haluamme, että jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi.
Porin Kaarisillan koulun rehtori Johanna Siitari muistuttaa, että Venäjä on Suomen naapuri ja sillä on rikas kulttuuriperintö. Koulujen tulee käsitellä maailman musiikkia, mutta poliittiset muutokset vaativat joustavuutta ja kulttuurista herkkyyttä opetuksessa.
Hänen mukaansa yläkoulussa käsitellään sotahistoriaa, mikä voi olla raskas aihe jopa suomalaisille.
Kaarisillan koulun musiikinopettaja Mari Gökçeviran mainitsee, että heidän koulussaan sodan teemaa ei vältellä, vaan siitä keskustellaan etenkin silloin, jos lapset itse ottavat aiheen esille.
Hän korostaa, että jos opettaja tukee lapsia ja näyttää esimerkkiä suvaitsevaisuudesta, myös oppilaat käyttäytyvät suvaitsevaisesti.
– Meillä on paljon ukrainalaisia ja venäläisiä lapsia, ja he istuvat luokassa rauhassa vierekkäin. Lapset ovat melko suvaitsevaisia, jos aikuiset hyväksyvät ja auttavat heitä.
Kustantamot vastaavat oppikirjojen sisällöstä, opettajat oppikirjojen käytöstä
Espoon Storängenin koulussa käytettiin vanhaa Schildts & Söderströmsin Da Capo -oppikirjaa, joka toimitusjohtaja Nils Saramon mukaan laadittiin noin 20 vuotta sitten. Kirjassa on muun muassa venäläinen Kalinka-laulu.
– Kaikki oppimateriaalit heijastavat omaa aikaansa ja senhetkistä yhteiskunnallista ilmapiiriä. Tuolloin maailman tilanne oli erilainen kuin nykyään. Tämä näkyy todennäköisesti jossain määrin myös oppikirjan rakenteessa. Tänä päivänä valinnat olisivat luultavasti osittain erilaisia.
Hän lisäsi, että kulttuurilla on oma itseisarvonsa politiikan ulkopuolella. Suuret klassisen musiikin säveltäjät ovat edelleen merkityksellisiä, vaikka poliittinen tilanne olisi jännittynyt.
Opetushallitus ei ole tarkistanut julkaistavia oppikirjoja vuodesta 1992 lähtien. Kustantamot vastaavat oppikirjojen sisällöstä ja opettajat päättävät niiden käytöstä kouluissa.
Nykyään musiikin oppikirjoja peruskouluihin julkaisee vain Otava, sillä muut kustantamot ovat lopettaneet niiden julkaisun tekijänoikeusmaksujen ja nopeasti muuttuvien musiikkimieltymysten vuoksi.
Kouluissa käytetään vanhoja oppikirjoja myös siksi, etteivät koulut halua panostaa uusiin kirjoihin, jos vanhat vastaavat opetussuunnitelmaa.
Otava kustantaa alakouluille tarkoitettua Saa laulaa! -musiikin oppimateriaalia. Siihen ei ole viime vuosina tehty olennaisia muutoksia. Otavan alakoulun sisältöjohtaja Anna-Reeta Sipilän mukaan kustantamo seuraa yhteiskunnan muutoksia ja arvioi materiaalit opetussuunnitelman arvojen pohjalta. Materiaalien tulee heijastaa muuttuvaa tilannetta ja esitellä eri kulttuurien elementtejä analyyttisesti ja eri näkökulmista, jotta lasten ymmärrys monimuotoisesta maailmasta vahvistuu.