Kotkan ja Haminan rannikolle on syntynyt ohuehko jää. Kotkan merivartioston asemapäällikkö Lauri Warjus ei suosittele jäälle menoa.
– Jää on paikoin hyvin ohutta, ja jossain sitä ei ole lainkaan, hän sanoo.
Niillä paikoin, jossa jäätä on, jään paksuus on vain noin 5–10 senttimetriä. Sääolosuhteet merellä ovat vaihtelevat ja voivat muuttua tuulten mukaan.
– Tuuli voi liikuttaa saariston ohutta jäätä ja tekee vaaranpaikkoja, kertoo Ilmatieteenlaitoksen jääasiantuntija Niko Tollman.
Merivartioston Warjuksen mukaan jäähän liittyviltä onnettomuuksilta on Kotkassa ja Haminassa tänä talvena vältytty.
Ensimmäiset luistelevat jo
Kotkan rannikolla liikkui silti perjantaina retkiluistelijoita. Mukana luistelemassa oli myös Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton jääturvallisuuslähettiläs Rami Paakala.
Hän mittaa jään paksuuden ennen kuin luistelee sillä.
Jään railoista Paakala erottaa turvalliset ja vaaralliset paikat.
– Tänne saa lähtemään upea luonto, hän sanoo.
Perjantai oli ensimmäinen päivä tänä talvena, kun Paakala uskaltautui jäälle. Hän ei jaa omia jäänmittaustietojaan julkisesti, jotta tottumattomat eivät lähtisi liikkeelle liian aikaisin.
Jään saapuminen Saimaahan myöhästynyt
Paikallisten olosuhteiden tunteminen on tärkeää jäällä liikkuessa. Järviinkin jää on muodostunut aivan äskettäin. Jään paksuus voi kuitenkin vaihdella järven eri osissa huomattavasti.
Elinvoimakeskuksella ei vielä ole tältä vuodelta mittauksia esimerkiksi Saimaan jään paksuudesta. Johtava vesitalousasiantuntija Tapio Tuukkanen kertoo, että järvet ovat jäässä. Jäät voivat kuitenkin olla vielä hyvin heikkoja ja esimerkiksi jokien virtapaikat täysin sulia.
Kansalaishavaintoja on noin 10–15 senttimetriä paksusta jäästä eri paikkakunnilta. Teräsjäätä pitäisi olla noin 5–10 senttimetriä, jotta se kantaa kävelijän.
– Alkutalvesta pitää olla erityisen varovainen eikä jäällä liikkumista suositella, sanoo Tuukkanen.
Jää on tullut tänä vuonna tavallista myöhemmin.
Viime talvena Saimaa jäätyi Tuukkasen mukaan 19. joulukuuta. 2000-luvulla Saimaa on jäätynyt keskimäärin 25. joulukuuta ja koko mittaushistorian aikana vuodesta 1885 lähtien keskimäärin 2. joulukuuta.
Heikko jää altistaa onnettomuuksiin
Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton vesiturvallisuusasiantuntijan Anne Hiltusen mukaan jäätilannetta on aikaisempaa vaikeampi arvioida.
– Talvet eivät ole entisensä. Lämpötila voi vaihdella, eikä jään muodostuminen ole yksiselitteistä. Siksi jäällä liikkuja tarvitsee paljon tietoa paikasta.
Sään epävarmuus on ensimmäinen syy, joka voi altistaa jäihin putoamiseen. Keskitalvellakin jää voi muuttua vaaralliseksi, jos sää on lämmin.
Viime vuonna jäihin hukkui Hiltusen mukaan 19 henkilöä.
Oma kunto kannattaa huomioida
Toinen syy hukkuneiden määrään on Hiltusen mukaan huono kunto.
– Pelastautuminen tarvitsee paljon toimintakykyä. Jäänaskalien avulla pelastautumiseen luotetaan liikaa, sanoo Hiltunen.
Vaikka jäänaskalit olisivat mukana, jäistä ylös ponnistaminen vaatii keskivartalon hallintaa, käsivoimia ja kykyä potkia jaloilla vauhtia ponnistukseen.
Jäällä liikkuu myös useita vanhuksia. Oman toimintakyvyn rajoitukset kannattaa tiedostaa.
– Pelastautumista voi harjoitella kipuamalla uimahallissa vedestä altaan reunalle tai kesällä mökkirannassa laiturille, sanoo Hiltunen.