Yleisö on aina oikeassa. Tänä keväänä moni nykytanssiteos saa uusintaensi-iltansa Helsingissä. Se on ilahduttavaa, sillä tanssiteosten elinkaari on perinteisesti harmillisen lyhyt.
Listalle poimittujen vinkkien lisäksi uusintaensi-illoista löytyy vielä viisi tärppiä. Atte Kilpisen Kreutzersonaatti, Glims & Glomsin ja Guardia Nuevan Piazzolla-ilta sekä Tanssiteatteri Tsuumin & Teatteri Metamorfoosin Trust sekä Carl Knif Companyn Matching Steps palaavat ohjelmistoon. Uusinnat ovat Tanssin talossa. Elina Pirisen spektaakkeli Doves and Bloods pyörii puolestaan Viirus-teatterissa.
Tässä poimintoja tanssin ja sirkuksen tarjonnasta:
1. Kelvottomista aineksista
Englantilais-suomalainen sirkusduo Based on Kimberly on lähtenyt tonkimaan ideoiden jättömaata. Sinne ovat päätyneet kaikki aiempien teosten hylätyt aihiot. Imogen Huzelilta ja Inka Pehkoselta ei puutu huumorintajua. Sirkuksen supertähdiksi itsensä julistaneet taiteilijat lupaavat, että laarin pohjalta kaivetuista ideoista tehty esitys on hauska, vaikuttava ja nerokas! Yes Person -teoksen syntyvaiheisiin voi tutustua absurdilla videolla.
Based on Kimberly: Yes Person Uuden sirkuksen keskus Cirkossa 29.1.–7.2.
2. Draamaa käsillä
Katutanssin eri tyylilajit ovat valuneet nykytanssin näyttämöille jo vuosia sitten. Se on mainio asia, sillä katutanssi tuo usein myös uutta yleisöä. Ranskalainen Mounia Nassangar on vihkiytynyt waackingiin, ja hänestä on tullut yksi lajin tunnetuimmista hahmoista maailmalla. Waacking (alun perin whacking) syntyi Los Angelesin homoklubeilla 1970-luvun Yhdysvalloissa. Lajin luonteeseen kuuluvat draama ja korostetut käsiliikkeet. Tanssityyli syntyi diskossa – Nassangarin teos kumartaa ranskalaiselle houselle.
Mounia Nassangar: STUCK Tanssin talossa 5.– 6.2. Teos on osa Sivuaskel-festivaalia.
3. Saariahon hengessä
Tero Saarinen Company (TSC) on kasvattanut itselleen uskollisen yleisön kolmenkymmenen viime vuoden aikana. Nyt ryhmä esittää uuden teoksensa Study for Life ensimmäistä kertaa Suomessa. Se sai kantaesityksensä Amsterdamissa viime kesänä. Saarinen suunnitteli vuosia yhteistyöteosta säveltäjä Kaija Saariahon (1952–2023) kanssa, ja Study for Life on sen lopputulema. Teos käsittelee muun muassa maailman pirstaleisuutta ja kosketuksen kaipuuta. Lavalla nähdään tanssijoiden lisäksi amsterdamilainen uuden musiikin ensemble Het Muziek ja sopraano Raquel Camarinha.
Tero Saarinen & Kaija Saariaho: Study for Life Tanssin talossa 28.2.–7.3.
4. Hajanaisia näkyjä
Taiteen tekijöiden kannattaa hengailla verkossa. Brasilialainen koreografi Fernando Melo ja suomalainen taikuri Kalle Nio tykästyivät toistensa töihin digitaalisesti. Syntyi yhteys, ja taiteilijat päätyivät tekemään yhdessä teoksen Helsingin juhlaviikoille. Viime elokuussa kantaesityksensä saanut Tempo löi ällikällä. Melon koreografiassa uhmataan usein painovoimaa ja aikaa lähes järjenvastaisella tavalla, ja nyt hän on tehnyt tanssiteoksen Helsinki Dance Companylle. Nio on teoksen lavastaja, joten luvassa on myös – taikuutta!?
Helsinki Dance Company: Out of Order, Helsingin kaupunginteatteri 11.3.–28.4.
5. Parkourista taidetta
Tässä on kiinnostava kaveri: Oslossa asuva Antero Hein on suomalais-ruotsalainen koreografi ja tanssitaiteilija, joka on erikoistunut parkouriin. Hän on itse asiassa yksi lajin pohjoismaisista pioneereista. Hein oli mukana perustamassa Oslon parkourpuistoa, jonka pääasiallisena tehtävänä on kehittää akrobaattisia lajeja ja niiden fuusiota. Hein on suunnitellut fyysisen ja visuaalisen näyttämöteoksen, jossa kaksi parkouraajaa liikkuu erilaisten todellisuuksien välillä. Uventa (suom. odottamaton) lupaa äärimmäisen fyysistä parkouria minimalistisin keinoin.
Uventa, Kulttuurikeskus Stoa (Helsinki) 14.-15.3. Kerava-sali 18.3. Kulttuuritalo Martinus (Vantaa) 20.3.
6. Tyrmäystippojen jälkeen
Ensin varoituksen sana: brasilialaisen Carolina Bianchin teosta ei suositella alle 18-vuotiaille. Espoon teatteri tuo Suomeen shokeeraavaksi luokitellun esityksen, joka käsittelee naisiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa. Pisteet teatterille rohkeasta valinnasta. Esityksen nimen osa viittaa tyrmäystipoilla terästettyyn drinkkiin (Goodnight Cinderella), ja Bianchilla on siitä omakohtainen kokemus. Teos oli sensaatio Avignonin teatterifestivaalilla Ranskassa, ja Bianchi ampaisi raketin lailla tuntemattomuudesta ylistetyksi taiteen tekijäksi.
Cadela Força -trilogia: Chapter I: The Bride & The Goodnight Cinderella Tanssin talossa 18.3. Esitys on osa &Fest-festivaalin ohjelmaa.
7. Ballerinan hiphop
Baletinjohtaja Javier Torres hamuaa uutta yleisöä Kansallisbalettiin. Hän on kiinnittänyt peräti kaksi katutanssista ponnistavaa koreografia perinteiseen kolmen teoksen nykytanssi-iltaan. Poliittisesti latautunut Bintou Dembélé on hankkinut kannuksensa Ranskan hiphop-skenessä. Larkin Poynton on puolestaan Yhdysvalloissa kasvanut hiphoppari, joka ammentaa liikettä katutanssin pohjattomasta laarista. Kolmas koreografi on ranskalainen Julian Nicosia, jolla on erikoinen tausta: hän nousi huipulle akrobaattisen rockin tanssijana. Klassinen baletti perustuu illuusioon painottomuudesta, ja nyt, no, pitäisi antaa painovoiman viedä.
Pulssi, kolmen teoksen ilta Kansallisbaletissa 24.4.–13.5.
8. Sirkuksen sensaatio
Uuden sirkuksen keskus Cirko tekee tärkeää työtä poimiessaan maailmalta kiinnostavia esityksiä Suomeen. Toukokuussa tänne saapuu kanadalaisryhmä, jonka jäsenet ovat valmistuneet Montrealin kansallisesta sirkuskoulusta. Eikä kyse ole mistä tahansa porukasta: People Watching -ryhmä räjäytti pankin vuonna 2023 ensi-iltansa saaneella teoksellaan Play Dead . Se kiertää tänä keväänä Euroopassa. Teosta on luonnehdittu yhdeksi viime vuosien vaikuttavimmista nykysirkusesityksistä. Luvassa on akrobatiaa, tanssia ja fyysistä teatteria, ja niistä syntyy näissä käsissä vangitseva keitos.
People Watching: Play Dead Oulun teatterissa 16.5. ja Tanssin talossa 19.–23.5.