Jokainen tarvitsee onnistumisen kokemuksia työnhaussa – lue asiantuntijoiden vinkit hakijoille ja rekrytoijille

Työnantaja voi tehdä ratkaisuja kesken hakuprosessin. Asiantuntijoiden mukaan taustalla on monia syitä, mutta asia tulisi kertoa työpaikkailmoituksessa.

Rekrypomo Heli Lappi-Rantanen tutkii papereita keittiön pöydän ääressä.
Hakemusten tutkinta alkaa jo ennen hakuajan päättymistä. Arkistokuva. Kuva: Mimmi Nietula / Yle

Työnantajat käyvät työhakemuksia läpi ennen hakuajan päättymistä muun muassa kiireen tai sopivamman työtilanteen vuoksi. Rekrytoijat tai työnantajan edustajat voivat olla myös vähän malttamattomia näkemään, millaisia hakijoita on tarjolla.

– Suomen niukan työtilanteen vuoksi hakemuksia voi tulla valtavia määriä. Tuhansien tai edes satojen hakemusten käsittely teettää paljon töitä, sanoo dosentti, yliopistonlehtori Tuija Koivunen Itä-Suomen yliopistosta.

Olisi iso urakka käydä kaikki kerralla läpi, joten on järkevää käydä vaiheittain vaikka saman viikon aikana tai saman päivän aikana tulleet.

Kesätöiden hakuajankohdat ovat vuosien mittaan aikaistuneet.

– Siihen voi olla ihan käytännölliset syyt taustalla. Tiettyyn aikaan vuodesta on paremmin aikaa, eikä tarvitse tehdä kiireellä hätiköityjä ratkaisuja.

Nopeus voi palvella sekä työntekijää että työnantajaa

Työnantajan päätösten taustalla voi olla myös kilpailu, sillä moni hakee useaan työpaikkaan.

– Voi tulla pelko, että tosi kiinnostava hakija ehtiikin mennä jonnekin muualle töihin. Halutaan toimia mahdollisimman nopeasti ihan senkin takia, sanoo viestintäjohtaja Aino Salonen Duunitorista.

Salosen mukaan myös monet hakijat arvostavat nopeaa toimintaa ja turhautuvat, jos rekrytointiprosessit venyvät ja vanuvat. Hän suosittelee hakemaan pian, jos jokin työ oikeasti kiinnostaa.

– Se on sellaista varman päälle pelaamista. Voi maksimoida omat mahdollisuudet saada se paikka, kun vaikuttaa aktiiviselta ja motivoituneelta.

Salonen arvioi, että voi olla osin myös psykologinen efekti, suuressa massassa alkupäässä tulleet erottuvat loppupäätä helpommin.

Työnantajan tulisi olla avoin ja kertoa selkeästi työpaikkailmoituksessaan, mikäli haastatteluja tai valintoja tehdään jo hakuaikana.

Molemmat asiantuntijat myöntävät, että hakemuksen jättämisajankohta ei kerro koko totuutta hakijasta. Hakija on voinut nähdä ilmoituksen monien eri syiden tai esteiden takia viiveellä.

Pyydä kommentointiapua

Monet alaikäiset löytävät ensimmäisen työpaikan verkostojen avulla, mutta kaikilla sellaisia ei ole. Jokaiselle henkilökohtaisesti ja myös yhteiskunnallisesti on tärkeää, että kaikki voivat päästä työelämään kiinni.

Nuoret tarvitsevat onnistumisen kokemuksia. Hyvän kierre auttaa todennäköisemmin myös eteenpäin.

– Kesätyöllä on kokoaan suurempi merkitys. Lyhytkin onnistunut työsuhde voi vaikuttaa nuoren ammatinvalintaan, koulutusvalintoihin ja myöhempään työuraan, Salonen toteaa.

Nuorille hän muistuttaa, että kommentointiapua työhakemuksiin voi saada myös nuoriso-ohjaajilta, opinto-ohjaajalta tai muilta paikkakunnalla nuoria auttavilta tahoilta.

Vaikeasta työtilanteesta ei pidä lannistua. Molemmat työelämän asiantuntijat kehottavat laittamaan uusia hakemuksia vetämään.

Videolla Espoon seurakuntien hautaustoimen työnjohtaja Sirpa Lehtinen kertoo, miksi hakijat arvotaan kesätyöhaastatteluun. Video: Jyrki Ojala / Yle, Petteri Juuti / Yle

Hakemuksia velvollisuudesta

Duunitorin Salosen mukaan työnantajille tulee toisinaan hakemuksia ihmisiltä, joista kaikki eivät välttämättä ole työhön soveltuvia tai halukkaitakaan. Tapa kuormittaa sekä hakijoita että rekrytoijia.

Linkedinissä on ollut jaossa kuvakaappaus, jossa työhakemuksessa pyydetään rastittamaan, jos henkilö haluaa hakea paikkaa oikeasta kiinnostuksesta tai viranomaisten velvoittamana.

– Tosi karua, että joudutaan käyttämään tällaisia kysymyksiä hakulomakkeissa. On ikävää, että on ajauduttu tilanteeseen, missä ihmiset jättävät hakemuksia paikkoihin, joihin eivät oikeasti halua, kommentoi kuvan nähnyt Salonen.

Särkänniemen toimitusjohtajan Mikko Hautasaaren mukaan kesätyöhakemuksia on tullut muutamassa päivässä jo ”aika paljon”. Video: Sanni Isomäki / Yle.