Sijoitusmarkkinoita määrittävät tänä vuonna kaksi teemaa: tekoäly ja velka. Maailman suurimman varainhoitoyhtiö Blackrockin tuoreessa markkinakatsauksessa todetaan, että tekoälyyn liittyvä investointibuumi sekä kasvava velkataakka ohjaavat nyt talouden suuntaa ennennäkemättömällä tavalla.
– Olemme globaalisti tilanteessa, jossa kasvu ja erityisesti tekoälyyn liittyvät sijoitukset vievät markkinat uusiin äärirajoihin, sanoo Blackrockin Hollannin- ja Pohjoismaiden-päästrategi Roelof Salomons Ylen haastattelussa.
Suomessa Blackrockin institutionaalisille sijoittajille järjestetyssä sijoittajatapahtumassa perjantaina puhunut Salomons katsoo, että äärirajoilla keikkumisesta huolimatta sijoitusmarkkinat eivät ole kuilun partaalla.
– Katsomme, että kasvu on riittävällä tasolla. Arvostustasot ovat vaativia, mutta niin kauan kuin pääoman tuotto pysyy selvästi pääoman kustannuksia korkeampana, uskon, että vuodesta 2026 on tulossa hyvä, Salomons arvioi.
Yhdysvalloissa osakemarkkinoiden arvostustaso on noussut korkeimmilleen sitten 2000-luvun alun it-kuplan. Tekoäly on paisuttanut muutamien yhtiöiden markkina-arvot ennätyslukemiin.
Tästä huolimatta Salomons katsoo, ettei tilanne ole yhtä äärimmäinen kuin mitä se oli ennen it-kuplaa, kun yritykset keräsivät valtavia arvostuksia pelkästään lisäämällä .com nimensä loppuun.
– Nyt tilanne on täysin eri. Sijoittajat erottelevat yritykset, joilla on toimiva liiketoimintamalli, riittävä rahoitus ja vahva tase. Markkinat tekevät tämän eron, Salomons toteaa.
Jokainen kupla on kuitenkin erilainen, eikä Salomons halua kiistää, etteikö kupla olisi mahdollinen. Vielä ei kuitenkaan olla niin pitkällä.
Tekoäly on valtava vedonlyönti velkarahalla
Tekoälyn tehtävien investointien määrän arvioidaan nousevan jopa vajaaseen seitsemään biljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä. Vielä viime vuoteen asti teknologiayritykset rahoittivat näitä investointeja kassavirralla. Sitten mukaan tuli velkaraha.
– Nyt ollaan siirtymässä vaiheeseen, jossa sisäinen kassavirta ei enää riitä ja tarvitaan lisää velkaa. Tämä nostaa pääoman hintaa ja lisää markkinoiden haavoittuvuutta, Salomons sanoo.
Samaan aikaan valtioiden budjettialijäämät ja velat kasvavat, mikä lisää koko talousjärjestelmän haavoittuvuutta.
Blackrockin markkinakatsauksessa todetaan, että tekoäly on tällä hetkellä valtava vedonlyönti velkarahalla. Jos korot lähtevät nousuun ennen kuin tekoäly alkaa tuottaa voittoa, rahoitusmalli saattaa kriisiytyä.
Salomonsin mukaan sijoittajien on syytä tiedostaa tämä, vaikka tilanne ei ehkä ole vielä akuutti.
– Olemme vielä ainakin vuoden tai kahden päässä hetkestä, jolloin sijoittajat alkaisivat todella huolestua kannattavuudesta tai velka alkaisi heikentää yhtiöiden taseita. Näillä yrityksillä on poikkeuksellisen vahvat taseet, ja ne tulevat suojelemaan korkeaa luottoluokitustaan kaikin mahdollisin keinoin, Salomons sanoo.
Hän huomauttaa, että suojautuminen tekoälykuplalta on vaikeaa, koska tekoäly hallitsee niin vahvasti markkinoita. Hajauttaminen ei toimi, jos kaikki kasvu nojaa tekoälyyn.
Euroopan pitää luoda oma toimintamalli
Tekoälybuumin suurimmat investoinnit ja tuotto-odotukset ovat toistaiseksi keskittyneet Yhdysvaltoihin. Salomons näkee, että Euroopalla on hyvä mahdollisuus nousta mukaan tekoälyn seuraavaan kehitysvaiheeseen.
– Eurooppa istuu valtavan datamäärän päällä. Voimme antaa muiden rakentaa datakeskukset ja käyttää niiden kapasiteettia omien teollisuusprosessiemme tehostamiseen, Salomons sanoo.
Päästrategin mielestä Euroopan ei kannata lähteä kopioimaan amerikkalaisten toimintamallia.
– Euroopan on luotava malli, joka palvelee parhaiten demokratiaamme ja kansalaisiamme, ja se vaatii sääntelyä.
Salomons uskoo, että kun täällä tehdään asiat eurooppalaisella tavalla, se houkuttelee osaajia, pääomaa ja investointeja. Hän huomauttaa, että tällä hetkellä eurooppalaisten yhtiöiden arvostustasot ovat selvästi Yhdysvaltoja matalampia, mikä lisää vanhan mantereen houkuttelevuutta.
Yksi tapa hajauttaa riskiä onkin sijoittaa Eurooppaan, Salomons toteaa.