Yle uutisoi tällä viikolla kuusamolaisesta Jaana Kiiskestä, joka toivoisi 18-vuotiaalle vammaiselle pojalleen asumispaikkaa kotikunnastaan. Äiti ei jaksaisi enää itse huolehtia isokokoiseksi kasvaneen lapsen hoidosta, mutta haluaa pitää hänet lähellään.
Kiisken mukaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde ei ole kuitenkaan järjestänyt pojalle asumispalvelua Kuusamosta sillä perusteella, ettei sopivaa paikkaa ole.
Äiti sanoo, että paikka olisi olemassa yksityisellä palveluntuottajalla, mutta hyvinvointialue ei halua maksaa sitä. Jaana Kiiski kertoo vieneensä tapauksen hallinto-oikeuteen.
Pohde ei kommentoi Ylelle yksittäistä tapausta. Pohteen mukaan vammaisille on pääsääntöisesti pystytty järjestämään palveluasumisen paikat, mutta asumispaikka ei aina järjesty omalta paikkakunnalta tai edes lähistöltä.
Tavoitimme eduskunnan oikeusasiamiehen esittelijäneuvos Lotta Hämeen-Anttilan. Kysyimme häneltä, voiko hyvinvointialue kieltäytyä hankkimasta asuinpaikkaa vammaiselle ihmiselle hänen kotikunnastaan tai läheltä hänen omaisiaan.
1. Esittelijäneuvos Lotta Hämeen-Anttila, pystytkö ottamaan kantaa Ylen uutisoimaan tapaukseen?
– En ota tähän yksittäiseen tapaukseen kantaa. Yleisellä tasolla voi sanoa, että laillisuusvalvonnassa on selvästi havaittu ilmiö, jossa hyvinvointialueet pyrkivät säästämään kustannuksissa vähentämällä ostopalvelujen käyttöä.
2. Oletteko tehneet vammaisten asumispalveluasioista ratkaisuja viime aikoina?
– Vanhusten palveluja koskevia ratkaisuja on annettu useita. Pirha ja Varha ovat saaneet huomautukset vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen järjestämisestä. Myös muiden hyvinvointialueiden menettely on tutkinnassa.
– Joulukuussa 2025 annetussa ratkaisussa apulaisoikeusasiamies esitti hyvityksen antamista asiakkaalle hänen perusoikeuksiensa loukkaamisesta. Hyvinvointialue ei ollut täyttänyt velvoitettaan riittävien ja asiakkaalle soveltuvien sosiaalipalvelujen tarjoamisesta, kun sen tarjoama palveluyksikkö sijaitsi hankalien kulkuyhteyksien päässä lähiomaisista.
3. Onko vammaisella ihmisellä tai hänen läheisellään oikeus pyytää asuinpaikkaa kotipaikkakunnalta tai mahdollisimman läheltä? Määritelläänkö tätä esimerkiksi laissa?
– Jos asiakkaalle tarjotaan asuinpaikkaa niin kaukana lähiomaisista, ettei heidän ole mahdollista vierailla tämän luona, rajoitetaan tosiasiallisesti voimakkaasti haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan ja hänen omaistensa välisiä tapaamisia. Tilanne on sama, jos vierailuja on mahdollista toteuttaa vain rajatusti. Tällöin asiaa on arvioitava kahden perustuslaissa määritellyn perusoikeuden kannalta. Näitä ovat oikeus valita asuinpaikkansa ja oikeus yksityiselämään.
– Euroopan ihmisoikeussopimuksen kahdeksannen artiklan mukaan viranomaiset eivät saa puuttua yksityis- ja perhe-elämää koskevan oikeuden käyttämiseen paitsi silloin, kun laki sen sallii. Puuttuminen on mahdollista myös silloin, jos se on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätöntä muun muassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.
4. Onko hyvinvointialueella oikeus kieltäytyä hankkimasta asuinpaikkaa vammaisen ihmisen kotikunnasta tai läheltä hänen omaisiaan?
– Hyvinvointialueet voivat järjestää palvelut omana tuotantonaan tai ostaa ne yksityiseltä. Ratkaisuissa on korostettu, että riippumatta siitä, mikä taho palvelut toteuttaa, palvelut on järjestettävä laissa edellytetyllä tavalla. Lakia on noudatettava myös silloin, kun palvelurakennetta ollaan muuttamassa.
5. Millaista etäisyyttä tai välimatkaa läheisiin voidaan pitää kohtuullisena, kun arvioidaan esimerkiksi juuri vammaisen tai vaikkapa myös vanhuksen hoivapaikan sijaintia?
– Tiettyä etäisyyttä ei ole määritelty. Olennaista on se, rajoittaisiko tietyssä yksikössä asuminen perheenjäsenten ja muiden läheisten tapaamisia. Jos yksikkö sijaitsee kauempana, on huolella arvioitava, miten vierailut ja tapaamiset on käytännössä mahdollista toteuttaa.