Rahan valta vaikuttaa seuraavissa eduskuntavaaleissa aiempaa enemmän. Ehdokkaiden oman rahan sekä heidän saamansa vaalirahoituksen merkitys vaalimenestykseen tulee kasvamaan.
Näin arvioi Karina Jutila. Jutila on riippumattoman tutkimusyhtiö E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja ja yhteiskuntatieteiden tohtori.
– Osittain selityksenä on politiikan ammattimaistuminen edelleen. Ja se, että kisa on todella kovaa.
Kansanedustajat palaavat tällä viikolla istuntotauolta ja valtiopäivät avataan virallisesti keskiviikkona. Nämä valtiopäivät kestävät seuraaviin eduskuntavaaleihin asti.
Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, vaalikuume alkaa nousta asteittain kesän jälkeen.
Tutkijalla on pari toivetta poliitikoille ja muutama varoitus suomalaisen demokratian uhkista, jotta kansalaisten luottamus politiikkaan ei romuttuisi.
Raha merkitsee yhä enemmän, miten käy edustuksellisuuden?
Ehdokkaat hakevat vaaleissa näkyvyyttä rahalla, maksetuilla mainoksilla, tilaisuuksilla sekä vaalikahveilla ja -makkaralla.
Suomalaisessa demokratiassa on pitkät perinteet siitä, että poliitikot ja kansalaiset ovat lähellä toisiaan. Äänestäjän on mahdollista tavata oma ehdokas torilla ja saada häneltä henkilökohtainen vastaus viestiinsä.
Edustuksellisessa demokratiassa kansalaisen ja poliitikon yhteyttä kannattaa vaalia. Karina Jutilalla on varoittava esimerkki Yhdysvalloista.
– On mahdollista, että poliitikot ja ehdokkaat etääntyvät väestöstä ja lähestyvät varakkainta väestönosaa ja talouseliittiä.
Karina Jutilalla on myös suora viesti puolueille ja vaalirahoittajille. Vaalirahoituksessa on huolehdittava moraalisista periaatteista ja avoimuudesta.
– Ettei missään nimessä anneta sellaista vaikutelmaa, että rahoittamalla vaalikampanjoita ostaa pääsyn politiikan sisäpiiriin tai päättäjien viestiketjuihin.
Jos näin käy, luottamus poliittiseen päätöksentekoon rapautuu Jutilan mukaan nopeasti.
Rahan merkityksen kasvu politiikassa voi pahimmillaan johtaa siihen, että poliitikkojen ja kansalaisten vuoropuhelu muuttuu näennäiseksi.
– Tämänkaltainen suuntaus on edustuksellisen demokratian ja matalan hierarkian Suomen kannalta hyvin varottava.
Etujärjestöjen vaalirahoituksessa on kilpavarustelun makua
Seuraavissa eduskuntavaaleissa on luvassa uusia rahoitusennätyksiä. Ainakin, jos vertaa elinkeinoelämän Pro Markkinatalous -yhdistyksen ja työntekijäkeskusjärjestö SAK:n ja sen liittojen suunnitelmia edellisiin eduskuntavaaleihin.
Helsingin Sanomat uutisoi joulukuussa, että Pro Markkinatalous tavoittelisi jopa 2,3 miljoonan euron vaalirahoituksen jakamista. Viime eduskuntavaaleissa tuki oli 1,6 miljoonaa euroa.
Yhdistyksen tuki suuntautui pääasiassa porvaripuolueille kokoomukselle, keskustalle, RKP:lle ja kristillisdemokraateille, mutta joukossa oli myös vihreiden ja SDP:n ehdokkaita.
Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n vastaava, työntekijäsuuntautunut Pro reilumpi yhteiskunta -yhdistys jakoi vuoden 2023 vaaleissa reilut 600 000 euroa.
Tuki suuntautui lähinnä SDP:n ja vasemmistoliiton ehdokkaille, mutta joukossa oli myös muun muassa vihreiden, keskustan, perussuomalaisten, RKP:n, kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin ehdokkaita.
Nyt SAK:n ja sen ammattiliittojen tavoitteet ovat todennäköisesti kovemmat. Näin Ylelle arvioi yhdistyksen asiamies, SAK:n viestinnän ja vaikuttamisen johtaja Jyrki Konola.
– Itse näkisin hyvänä, jos pääsisimme miljoonaan euroon.
Politiikan jakautuminen näkyy tässäkin. Vaalirahoituskilpa vahvistaa käsitystä kahdesta blokista, porvarillisesta sekä vasemmiston ja vihreiden leiristä.
– Kilpavarustelun makuhan siihen helposti tulee. Julkisuudessa puhutaan ja varmaan myös jossain vaiheessa kehuskellaan, että paljonko sitä rahaa on saatu kasaan, Jutila kuvailee tilannetta.
Nuoret, naiset ja maahanmuuttajat kärsivät
Kun rahan merkitys vaaleissa kasvaa, seuraukset ovat monimutkaisemmat kuin vain se, että varakkaat hyötyvät ja varattomat kärsivät. Pelkästään tieto vaalirahoituksen kasvavasta merkityksestä voi saada osan mahdollisista ehdokkaista jättäytymään sivuun.
– Nuorilla, naisilla tai maahanmuuttajataustaisilla, joilla ei ole yhteyksiä varakkaisiin henkilöihin, voi olla vaikea kerätä vaalirahoitusta, Jutila arvioi.
Varakkaat ihmiset tukevat yleensä puoluekentän oikealla tai keskellä olevia puolueita, harvemmin vasemmistoa.
Rahan merkityksen kasvusta vaaleissa hyötyvät esimerkiksi nykyiset kansanedustajat, joilla on jo nimeä. Samoin hyötyvät he, jotka ovat jostakin muusta syystä tunnettuja.
– Yhteiskunnassa asemiin päässeet pystyvät käyttämään myös poliittista valtaa. Tätä kautta se tietenkin voi heikentää edustuksellisuutta.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan vuoden 2023 eduskuntavaalien keskimääräinen kampanjakulu oli valittujen ja varasijalle päässeiden ehdokkaiden osalta 37 540 euroa. Nousua edellisistä vaaleista oli vajaat kolme tuhatta euroa.
Karina Jutila veikkaa, että seuraavissa vaaleissa keskimääräinen kulu kipuaa yli 40 000 euron.
Vaalirahoitusta tarvitaan, riskinä ulkomainen raha
Vaalikampanjaa ei synny ilman rahaa, omaa tai saatua. Ehdokas saa ottaa eduskuntavaaleissa vastaan vaalitukea yhdeltä antajalta korkeintaan 6 000 euroa.
Jos vaalirahoituksen hankkiminen olisi huomattavasti nykyistä hankalampaa, voisi vaarana olla, että ulkomainen raha pääsisi vaikuttamaan vaaleihin.
– Aina on riski, että rahaa tarjotaan organisaatioista tai maista, jotka eivät ole suomalaisen politiikan ja demokratian näkökulmasta hyväksyttäviä.
Ehdokas voi ottaa vastaan vain rahaa, jonka antaja on tiedossa. Ulkomailta rahaa saa vastaanottaa vain yksityishenkilöiltä ja ehdokkaan aatesuuntaa edustavilta kansainvälisiltä yhteisöiltä ja säätiöiltä.
Miten tavoittaa nuoret?
Rahan merkitys vaalikampanjoissa on kasvanut, vaikka yhdeksi kampanjoinnin alustaksi on noussut sosiaalinen media.
Tavanomaisten postausten lisäksi some tarjosi vielä viime vaaleissa mahdollisuuden ostaa poliittista mainontaa, yleensä perinteistä mainontaa huokeammalla hinnalla. Nyt se ei enää onnistu.
Facebookin ja Instagramin emoyhtiö Meta, Microsoft sekä YouTuben omistava Google eivät ole viime syksyn jälkeen enää julkaisseet alustoillaan poliittista mainontaa. Elon Muskin X-viestipalvelu, kiinalaistaustainen Tiktok ja Microsoftin LinkedIn ovat rajoittaneet poliittista mainontaa jo aiemmin.
Karina Jutila olettaa, että ehdokkaat yrittävät todennäköisesti korvata maksullista some-mainontaa pyrkimällä lisäämään näkyvyyttään perinteisessä uutismediassa.
– Siellä sitten käytetään pahimmillaan entistä kovempaa kieltä, entistä enemmän vastakkainasettelua.
Valehtelu lisääntyy politiikassa
Karina Jutila on huolissaan myös poliitikkojen puhetavasta. Hänen mielestään valehtelu yleistyy myös Suomessa.
Suomalaisessa politiikassa hämärtyy yhä useammin raja poliittisen pelin ja leikin sekä tosiasiallisen politiikan tekemisen välillä, Jutila arvioi.
– Kevyt, vastuuton tekeminen on liian suuressa osassa poliitikkojen ajankäytössä, jos katsotaan eduskuntaa.
– Pahimmillaan politiikan puhe on tänä päivänä sitä, että siellä on mukana pelottelua ja uhkailua.
Kun tällainen vaikutelma syntyy, se heittää varjon myös niiden kansanedustajien päälle, jotka tekevät työnsä vakavasti.
Ketkä sitten valehtelevat suomalaisessa politiikassa?
Jutila miettii hetken hiljaa.
– En lähde nimeämään ketään, mutta varmasti, jos poliitikoilta kysyttäisiin anonyymisti [nimettömästi], niin kyllä siellä listaa osattaisiin antaa.
Moniäänisyys on ollut Suomen vahvuus
Osa mahdollisista ehdokkaista saattaa siis jättää seuraavat vaalit väliin.
Kymmeniä tuhansia euroja menee kampanjointiin. Lisäksi politiikkaan yhdistyy yhä rumempi kielenkäyttö. Joillekin urakka on liikaa.
Karina Jutila muistuttaa, että moniäänisyys ja kansalaisten sitoutuminen politiikkaan ja demokratiaan ovat olleet valtava vahvuus Suomelle. Siis se, että eduskunnassa on edustajia eri taustoista ja poliittisista liikkeistä.
– Se on tullut testattua reilun sadan vuoden aikana monta kertaa ja aika kiperästikin.
Jutila toivoo, ettei Suomessa ajauduta tilanteeseen, jossa jotkut merkittävät väestöryhmät kokevat epäluottamusta ja osattomuutta poliittiseen järjestelmään.
Ettei esimerkiksi politiikan ja talouden eliitin välinen suhde muodostuisi kiinteämmäksi kuin poliitikkojen ja tavallisen kansan suhde.
– Silloin se on historiallisessa juoksussa muutos siihen, mistä tämä valtio on rakennettu.