Alguperäine lyhyččäine versii on luajittu azutun intellektan vuoh da toimittai on sen tarkistannuh.
Ivalon školakeskuksen pienien lapsien puolel on yksi kluassuperti, kudai čökkiäy toimittajan silmäh järgieh sydämeh tulles.
Uksen pieles rippuu helmin čomendettu ozuteh Sääʹmklass. Kol’tansaamen kluassu. Školan kolidoras nävytäh kai Suomes käytetyt saamen kielet. Senčoi, käymälät da toimistot – kai pertit on huomavoittu saamen kielil.
Kai nelli kol’tansaamen kluasan opastujua on paikal. Urokan huondekses algajen kaikin ollah ihastuksis, sendäh gu jälgimäi mennyt yön oli pannuh enzilundu.
– Ehtypäiväl roih vie hyväččäine tuhu, sanou opastai Ida Hallantie lapsile kluasan ies.
Lapsien mieles se on vessel da bodrendai.
Täs kluasas opastetah vaigu kol’tansaamen kielel, kudamua Suomes pagizou arvivon mugah 300 hengie.
Nygöi on menemäs toine vuozi kol’tansaamenkielisty opastandua. Kluasas on eziškolaniekkua da enzimäzen kluasan opastujua.
Vie kaksiene vuottu tagaperin Hallantie huaveili kiändäjän ammatis, ga nygöi hänen sija on tiä. Häi nikonzu enne ei olis uskonuh, gu tulis opastamah pienii lapsii moizel kielel, kudamua vai se-tämä sada muailmas pagizou.
Saamenkielizen opastajan ruadomiäry sežo oli vuottamatoi dielo.
– Sanotah, buitegu olizit hypännyh lautalpäi syväh vedeh, ga minus tundui, buitegu olizin hypännyh keskele valdumerdy, nenga kuvailou Hallantie.
Enzimäine kol’tansaamen kluassu
Ivalon školas on organizuittu kol’tansaamen opastandua silloi-toiči 1980-luvus algajen, ga sidä nikonzu ei ole pandu alallizekse.
Mennyzien vuozien aigua Ivalon alovehel kol’tansaamenkielizien lapsien miäry on kazvanuh, da sendäh Ivalon školah rodih suuri tarveh kol’tansaamelazele kluasale.
Hallantien zavedittu kol’tansaamen omakieline kluasanopastus algavui jälgimäi sygyzyl 2024.
Kluassu on enzimäine omakieline kluassu Ivalon školas da Inarin kunnas. Hos kol’tansaamen opastandua on organizuittu Sevettijärven školas, ei sie olluh kol’tansaamen kluassua.
Kol’tansaamenkielizen opastandan ilmanigähizenny vaigevuonnu on olluh opastajan löydymine.
Hos opastandu menöy opastuspluanan mugah, valmistu mallii kol’tansaamen opastandah ei ole olluh. Hallantie ruadoi ruaduo ičeväin, gu opastunduvuvven zavedijes školaniekoil olis materjualua urokkoih niškoi.
Kreatiunoinnu ristikanzannu häi azui luajilmuksii da luadii kluassah näh tuttuu materjualua, ga saamen kielel. Ga yhtet plakuatat da kirjaimikko ei tävvytä opastandah.
– Vaigevin täs ruavos on kerätä juuri urokkoih näh pättävy opastuskogonažus, sendäh gu opastujua on kahtel igätazol, sellittäy Hallantie.
Ruavon yksinäžys gruuziu liigua. Opastajien pertis on äijy kolliegua, ga vähembistökielel ruandas toiči on jygei paista, ei olle sit kogemustu.
– Kai langat pidäy ollah aiven omis käzis. Se andau, ga se ottaugi, sanou Hallantie.
Enne kaikkie toizien saamenkielizien kluasanopastajien tugi on olluh suuri dielo nečis ruavos. Yhten levon al opastutah kaikkih saamen kielih eziškolas gimnuaziessah.
Samazes talois ruadau sežo kol’tansaamen ainehenopastai, kudamanke kielidieloloi on kebjei paista.
– On jygei kuvailla sidä kummallistu tunnehtu, sendäh gu enhäi minä ole fiiziellizesti yksin täs školahuonukses, ga ylen puaksuh tunnen iččiedäni tovengi pienekse da yksinäzekse omas ruavos, avuau Hallantie.
Probliemannu on sežo alalline materjualan vajavus, mindäh roih moine tunneh, buitegu ainos midätah ei tävvy.
Hallantie pidäy iččie suurembannu ebäröiččijänny: häi on luja iččeh näh da puaksuh ebäröiččöy omua maltandua.
– Käyttänen oigiedu kieldy lapsienke? A gu la olen paha opastai? Mindäh juuri minä olen täs ruavos? Ollougo ihan oigei minul suomelazel olla vähembistökielen opastajan roulis, reknailou Hallantie.
Lapsile omakieline školaymbäristö on kallis dielo
Puolestostu vuvves Hallantie löydi oman tavan opastua. Školaelos da opastandu ollah kehitytty äijälgi nygözel aigua. Lapset opastutah yhtes da saamen kluassah kuuluu sežo saamelazeh kul’tuurah pohjavujat dielot.
Školakluasaspäi puaksuh mennäh luondoh da meččäh. Samazes pihapiiris ruadau sežo kielipezä, kudamanke ruatah äijän yhtehisty ruaduo.
Hallantie iloičeh, gu lähivuozien aigua hänelleh on tulemas ližiä lastu opastumah ko’ltansaameh. Lapset ollah hänelleh suurin ylbevyön tiemu.
– Joga päiviä näit heis opastundan iluo: hyö ollah virinnyöt da raviet opastumah sego maltačut. Hyö äijän kyzelläh da tahtotah iče tiijustua dielolois, sanelou Hallantie.
Yhtelläh opastandu panou opastajan hardieloile sežo painehtu: hänen vastuol on kol’tansaamen opastus, opastandu kirjuttamizeh da lugemizeh.
Net ollah suuret dielot kieleh näh, kudai on tänäpäigi ylen varavonalaine.
Školaniekat sežo ollah ellendetty kielen tärgevyön.
– Iloičemmos ylen äijäl, konzu lapset tahtotah tiediä uuzii sanoi kol’tansaamekse, muheloittau Hallantie.
Monile kol’tansaamelazile lapsile škola voibi olla ainavo kohtu, kus kieldy piäzet tovengi käyttämäh.
Niilöin päivien aigua, konzu opastajan zobotat painetah, Hallantie on dogadinnuh, kui školapäivän jälles net jygiembät tundehet ollah hävitty.
– Lapset ollah tämän kielen da rahvahan tulii aigu da sendäh meile pidäy jatkua edehpäi, painottau Hallantie.
Konzu žurnalistu kyzyy lapsil, mi on paras dielo školamuailmas, hyö vastatah yhteh iäneh.
– Mättjummuš. Opastundu.
