Helsingin metropolialueella on käynnissä muuttoliike, joka on samaan aikaan valtava ja huomaamaton.
Jättikokoisia logistiikkahalleja siirretään jatkuvasti pois Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Suuntana ovat Uudenmaan kehyskunnat ja alueet, jotka sijaitsevat lähellä tärkeimpiä pääväyliä sekä kohtuullisen matkan päässä Vuosaaren satamasta ja Helsinki-Vantaan lentoasemasta.
Oheisessa grafiikassa on muutama esimerkki.
Muuttoliikkeen suurimpiin hyötyjiin kuuluu Sipoo, jonne valmistui kymmenen vuotta sitten S-ryhmän logistiikka- ja varastointipalveluja hoitavan Inex Partnersin jättiläisvarasto.
Nykyisin Inex on Sipoon kunnan suurin yksityinen työnantaja. Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas luonnehtii Inexin varastoa Bastukärrin yritysalueella ankkuriksi, joka on houkutellut ympärilleen myös muita toimijoita.
– Osa näistä on suoraan kytköksissä S-ryhmään ja sen toimintoihin, ja osa on ehkä huomannut Inexin esimerkistä, että tässä on alue, jonne kannattaa tulla.
Grannaksen mukaan valtavan logistiikkakeskuksen merkitys on Sipoota laajempi, sillä sen työntekijät tulevat pääosin ympäryskunnista.
Merkittävin suora tulonlähde Inexiltä kunnalle muodostuu kiinteistöverosta, jonka suuruusluokka on Grannaksen mukaan noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Muuttoliikkeen taustalla kolme päätekijää
Hiljaisen muutoksen taustalla on useita syitä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikan professori Markku Kuula listaa kolme tärkeintä.
Ensimmäinen on päivittäistavarakaupan varastojen kasvu. Esimerkiksi S-ryhmän Inex Partnersin varastot Espoon Kilossa kävivät toiminnalle ahtaaksi ja kasvutila tontilla oli rajallinen.
Parhaillaan S-ryhmän pääkilpailija Kesko valmistelee vastaavaa muuttoa: sen toimintoja siirretään Vantaan Itä-Hakkilasta Nurmijärvelle.
Professori Kuulan mukaan toinen keskeinen syy muuttoliikkeeseen on vanhojen varastojen modernisointi. Keskon ja Inexin vanhat varastot on perustettu jo 1960–1970-luvuilla.
– Aika on varmasti ajanut niistä ohi. Kun automaatio etenee, firmat joutuvat miettimään, modernisoidaanko vanhaa varastoa vai tehdäänkö saman tien uusia, Kuula sanoo.
Kolmas merkittävä syy on pääkaupunkiseudun kasvu. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat Suomen nopeimmin kasvavia kuntia, ja logistiikkatoimintoja siirretään yksinkertaisesti pois asuntorakentamisen ja uuden kaupunkirakenteen tieltä.
Lisäksi suurvarastojen liikennemäärät ovat kasvaneet tiivistyvälle kaupunkialueelle liian suuriksi. Esimerkiksi Inexin Sipoon-keskuksessa käy päivittäin noin tuhat kuorma- tai jakeluautoa, mikä olisi kaupunkialueella mahdoton yhtälö.
– Myös kaupunkien katuverkon kantokyky tulee vastaan, kun rekat voivat olla nykyisin jopa 60–80-tonnisia, Kuula huomauttaa.
Kunnat hyötyvät monin tavoin
Yksi muuttoliikkeen viimeaikaisista hyötyjistä on Järvenpää, jonne on valmistunut useita suuren mittakaavan logistiikkahalleja.
Järvenpään kaupunkikehitysjohtajan Mikko Autereen mukaan kaupunki hyötyy investoinneista monin tavoin.
Niistä tulee välitöntä konkreettista hyötyä, eli uusia työpaikkoja, niiden perässä mahdollisesti muuttavia uusia asukkaita sekä yhteisö- ja kiinteistöverotuloja.
Lisäksi Autere listaa epäsuoria vaikutuksia, joita on vaikeampi suoraan mitata tai nähdä.
Tällaisia ovat esimerkiksi rakennustöiden aikaiset vaikutukset tai jo olemassa olevien yritysten, kuten lounasravintoloiden, hyötyminen uusista tulijoista.
– Sillä on aina merkittävä ja piristävä vaikutus kaupungin toimintaan, kun saadaan uusia yrityksiä ja uutta eloa, Autere summaa.
Lähivuosien suurin jättipotti odottaa Nurmijärven kuntaa: Kesko on jo tehnyt alustavat suunnitelmat varastojensa siirtämisestä Nurmijärvelle. Yhtiö on hankkinut Ilvesvuoren yritysalueelta yli 700 000 neliötä maata, johon rakennetaan parhaillaan foodservice-liiketoimintaa palvelevaa keskusvarastoa.
Keskon päivittäistavarakaupan logistiikkaan liittyvien muiden varastojen tarkat päätökset ovat vielä tekemättä, mutta suunta vaikuttaa selvältä.