Merenkulun satelliittipaikannusjärjestelmiä häiritään nyt Itäisellä Suomenlahdella järjestelmällisemmin kuin kertaakaan aiemmin.
Erityisesti on lisääntynyt spoofing eli navigointijärjestelmien harhauttaminen. Siinä alus vastaanottaa väärennettyä paikkasignaalia, joka saa navigointijärjestelmän kuvittelemaan olevansa toisessa paikassa kuin missä alus todellisuudessa on.
Harhautus tehdään yleensä muuttamalla reittiä hienovaraisesti, jolloin virhettä ei välttämättä heti huomata.
Lentoliikenne pystyy suojautumaan häiriöiltä merenkulkua paremmin, koska käytössä on useita navigointijärjestelmiä.
Häirintä vaikeutti tutkimusalus Arandan työtä Suomenlahdella keväällä 2025, kertoi tuolloin vanhempi tutkija Kristian Spilling Ympäristökeskuksesta.
Itämerellä tilanne on vaikea, koska merenkulku on pitkälti riippuvainen satelliittipaikannuksesta.
– Meriliikenteessä häirinnältä suojautuminen on erityisen haastavaa, koska monia vaihtoehtoisia navigointijärjestelmiä on purettu ja nykyiset järjestelmät ovat usein riippuvaisia satelliittipaikannuksesta, sanoo osastonjohtaja, professori Sanna Kaasalainen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
Lentoliikenteessä on palautettu käyttöön vanhoja navigointijärjestelmiä, joihin GNSS-häirintä ei vaikuta. Sama on edessä myös meriliikenteessä. Monissa maissa on viime aikoina palautettu käyttöön vanhoja radiomajakoita.
Hybridijärjestelmät yleistyvät navigoinnissa
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun logistiikan ja merenkulun tutkimusyksikkö ja Maanmittauslaitos ovat selvittäneet, miten satelliittinavigoinnin turvallisuus voidaan varmistaa itäisessä Suomessa.
Ratkaisu on hyödyntää useasta eri järjestelmästä samanaikaisesti saatavaa tietoa.
– Sensori- ja karttapohjaiset järjestelmät yleistyvät, jolloin puhutaan hybridinavigoinnista. Useasta eri datalähteestä saatavan luotettavan tiedon avulla lasketaan luotettava paikkatieto, sanoo professori Kaasalainen.
Kaasalaisen mukaan tarvetta olisi paikannuslaitteelle, joka pystyy automaattisesti vaihtamaan eri datalähteiden välillä sen mukaan, mistä saatava tieto on luotettavaa. Sellaisen kehittäminen vaatii kuitenkin paljon tutkimus- ja kehitystyötä.
Lisäksi Suomessa tarvittaisiin häirinnästä ajantasaista tilannekuvaa tarjoava palvelu.
Lentoliikenteessä GNSS-häirintä johtaa enää harvoin lentojen perumiseen, sanoo lentotoiminnan johtaja Timo Riski Nordic Regional Airlines oy:stä.
EU kehittää omaa paikannusjärjestelmää
Euroopan unioni pyrkii löytämään tehokkaamman ja pysyvän ratkaisun satelliittinavigoinnin häirintään.
Tavoitteena on siirtyä pääasiassa satelliittipohjaiseen navigointiin, ja EU kehittää Euroopan avaruusjärjestön ESA:n kanssa lähiavaruuden satelliitteihin perustuvaa piensatelliittipaikannusjärjestelmää.
Uusi järjestelmä tekee häirinnästä vaikeampaa, mutta ei estä sitä kokonaan.
– Tässä järjestelmässä on enemmän taajuksia käytössä kuin nykyisissä paikannusjärjestelmissä, joten se vaatii hyökkääjältä enemmän resursseja häirintään, sanoo Kaasalainen.
Viime vuoden lopulla käyttöön on jo saatu EU:n satelliittinavigointijärjestelmän Galileon varmennuspalvelu, jonka avulla käyttäjä voi varmistua, että tieto tulee oikeasta satelliitista.
Kokonaan uuden paikannusjärjestelmän käyttöönottoon kuluu vielä vuosia.