Yhdysvallat iski Iraniin lauantaina. Myös Israel kertoi omista iskuistaan Iraniin varhain lauantaina.
Räjähdyksiä kuultiin ainakin Iranin pääkaupungissa Teheranissa.
Iranin ja Yhdysvaltain edustajat neuvottelivat vielä helmikuussa epäsuorasti Iranin ydinohjelmasta Sveitsin Genevessä. Neuvotteluiden välittäjänä toimi Oman.
Yhdysvallat on vaatinut, että Iran lopettaa uraanin rikastamisen kokonaan, rajoittaa ballististen ohjustensa kantamaa ja lopettaa tukensa Lähi-idän Iran-mielisille ryhmille, kuten Libanonissa toimivalle Hizbollahille.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on aiemmin perustellut iskua Iraniin myös sillä, että maan hallinto on tukahduttanut väkivaltaisesti iranilaisten mielenosoituksia.
Vuodenvaihtessa aloitetut mielenosoitukset laantuivat muutamaksi viikoksi, mutta lauantaina 21. helmikuuta opiskelijat osoittivat jälleen mieltään maan hallintoa vastaan.
Yhdysvaltain ja Iranin välit ovat olleet kireät jo pitkään. Tämä juttu kertoo kolme syytä, jotka vaikuttavat hyökkäyksen taustalla.
1. Iranin ydinohjelma ärsyttää Yhdysvaltoja
Iranin ja Yhdysvaltain välejä on jo pitkään hiertänyt Iranin ydinohjelma. Yhdysvallat teki kesäkuussa 2025 iskuja Iranin kolmeen ydinlaitokseen.
Trumpin mukaan Yhdysvaltain ilmaiskut tuhosivat täysin Iranin uraanin rikastuslaitokset.
Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on kuitenkin arvioinut, että Iran ehti siirtää osan rikastetusta uraanistaan toisaalle ennen iskuja.
Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi sanoikin iskujen jälkeen heinäkuussa Fox News -kanavan haastattelussa, että Iran aikoo jatkaa uraanin rikastamista.
Marraskuussa Araghchi taas kiisti, että Iran rikastaisi uraania. Hänen mukaansa kaikki Iranin ydinlaitokset ovat IAEA:n valvonnassa.
Washington Post ja New York Times ovat kuitenkin kertoneet Iranin rakentavan uutta salaista ydinlaitosta maan alle.
2. Mielenosoitukset tukahdutettiin väkivalloin
Iranilaiset lähtivät kaduille osoittamaan mieltään maan hallintoa vastaan joulukuun lopussa. Talouskriisi ja hintojen nousu ovat heikentäneet iranilaisten elinoloja. Myös tiukka islamilainen johto aiheuttaa tyytymättömyyttä.
Hallinto tukahdutti mielenosoitukset väkivaltaisesti tammikuussa. Mielenosoituksissa kuoli yli 6 800 ihmistä ihmisoikeusjärjestö HRANAn mukaan, mutta mediatietojen mukaan uhreja voi olla jopa 30 000. Kuolleiden määristä on vaikea saada tietoa, koska maan hallinto on rajoittanut nettiyhteyksiä.
YK asetti laajoja Iranin vastaisia pakotteita viime syksynä. Pakotteet ovat vetäneet Iranin jo aiemmin laahaavaa taloutta entistä syvempiin vesiin.
Pakotteet tulivat voimaan ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen sen jälkeen, kun Iranin ja länsimaiden väliset ydinohjelmaneuvottelut kariutuivat. Päätöksen taustalla vaikutti Yhdysvaltain ulkoministerin Marco Rubion kehotus.
Iranin liittolaismaat Venäjä ja Kiina yrittivät estää pakotteiden voimaantulon, mutta ehdotus ei saanut riittävästi kannatusta YK:n turvallisuusneuvostossa. Venäjä ilmoitti, ettei se noudata pakotteita.
Tammikuussa sekä EU että Yhdysvallat määräsivät uusia Iraniin kohdistuvia pakotteita, koska mielenosoituksia tukahdutettiin väkivalloin.
Iranin hallinto on syyttänyt mielenosoituksia ulkomailta organisoiduiksi ja mielenosoittajia terroristeiksi. Iranin mukaan sen arkkiviholliset Israel ja Yhdysvallat lietsovat levottomuuksia.
Iranissa on ollut mielenosoituksia myös aiemmin. Vuonna 2022 parikymppisen naisen, Mahsa Aminin, kuolema siveyspoliisin käsissä käynnisti laajan protestiliikkeen. Vuonna 2009 hallinto tukahdutti kovin ottein presidentinvaaleja seuranneet laajat mielenosoitukset.
3. Iranin öljy kiinnostaa Trumpia
Iran kuuluu maailman kymmenen suurimman öljyntuottajamaan joukkoon.
Trump haluaa kontrolloida Iranin öljykauppaa muihin maihin. Iranin öljyllä onkin rajallinen määrä ostajia Yhdysvaltojen asettamien pakotteiden vuoksi. Niiden tarkoituksena on jarruttaa Teheranin ydinohjelmaa, kertoo Uutistoimisto Reuters.
BBC:n mukaan suuri osa Iranin öljyn viennistä suuntautuu Kiinaan, joka on Yhdysvaltain kilpaileva suurvalta. Viime vuonna Kiina osti yli 80 prosenttia Iranin meriteitse kuljetetusta öljystä.
Kiinan ohella esimerkiksi Intia on Iranin tärkeä vientimarkkina. Trump on uhannut Iranin kauppakumppaneita tulleilla, kertoo BBC.