Hannes-myrskyn aiheuttamia tuhoja korjataan edelleen läntisessä Suomessa. Poikkeuksellisen rajusti myrsky osui Etelä-Pohjanmaalle.
Viime päivinä Seinäjoen kaupungin alueella toimiva sähköverkkoyhtiö Seiverkot on urakoinut valopylväiden parissa eri puolilla Seinäjoella, Nurmossa, Ylistarossa ja Peräseinäjoella.
Kymmeniä valopylväitä kaatui ja katkesi etenkin kuntoreiteillä ja metsäteillä.
Seinäjoen Hyllykallion kuntoradalle saatiin tällä viikolla uudet pylväät tuhoutuneiden tilalle.
– Nyt on louhittu paaluille reiät, laitettu uudet puupylväät pystyyn ja uudet valaisimet. Sitten vedetään ilmajohto, että saadaan sähkö kulkemaan, Seiverkot oy:n verkkopäällikkö Jukka Ollila kertoo.
Kuntoradat on nyt pääosin saatu kuntoon, joten esimerkiksi Peräseinäjoelle on voitu ryhtyä jäädyttämään luistelubaanaa.
Ainoastaan Törnävän vanha kuntorata jää korjaamatta, sillä se tuhoutui pahoin ja vaatii kokonaisvaltaista uudistamista.
Pylväiden kunto
Valopylväiden katkeamisen syy oli, että läheltä kaatui isoja puita, jotka nykäisivät mukanaan ilmajohdon ja samalla koko pylvään.
Hyllykallion kuntoradan valopylväät olivat jo vanhoja ja osassa oli vaurioita. Vanhat paalut eivät myöskään olleet kovin syvällä kallioisessa maassa.
Niistä moni olisi uusimisen tarpeessa.
Seiverkkojen liiketoimintajohtaja Martti Ijäs sanoo, että kuntoradan valaistus on kuitenkin kohtalaisessa kunnossa.
– Näitä mennään säännöllisesti läpi korjaten pitkällä aikavälillä. Varmasti sitä pystyttäisiin parantamaankin, mutta kyse on lopulta rahasta, sanoo Ijäs.
Nyt uusille pylväille on louhittu yli metrin syvyiset kuopat, jotta ne pysyisivät paremmin pystyssä.
Historiallisen tuhoisa Hannes
Joulukuun lopulla puhaltanut Hannes-myrsky aiheutti historiallisen suuret tuhot. Suurin osa vahingoista on ollut metsätuhoja ja omaisuusvahinkoja, kuten rakennusten ja autojen päälle kaatuneita puita.
Metsäkeskuksen arvion mukaan puustoa kaatui tai vaurioitui ainakin noin 3,5 miljoonan kuution verran.
Pahimmillaan jopa 200 000 taloutta oli vailla sähköä eri puolilla Suomea.
– Isoja puita kaatui, kun maa ei ollut jäässä. Verkkoa meni nurin, ja katkenneita johtoja on kohtuullisen paljon. Tällaista ei ole koettu ainakaan pariinkymmeneen vuoteen, Martti Ijäs toteaa.
Vakuutusyhtiöistä Etelä-Pohjanmaan Lähi-Tapiola on kertonut varanneensa korvauksiin yhtiön historian suurimman summan, 6 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin muilla alueilla ja lähes kuusinkertainen verrattuna edellisiin isoihin tuhoihin noin 15 vuotta sitten.
Sähköverkkoyhtiöiden on korvattava asiakkaille, jos he joutuvat olemaan yli 12 tuntia ilman sähköä. Seiverkkojen alueella sähkökatkot saatiin hoidettua pääosin alle määräajan, eikä isoa korvausvelvollisuutta tullut.
Kustannuksia toki syntyy myrskytuhojen korjaamisesta, materiaaleista ja ylityökustannuksista, mutta Ijäs pitää summaa kohtuullisena.
Tulevaisuuden myrskyt
Sähköverkkoyhtiöille varautuminen myrskyihin on nykyään perustyötä. Siihen velvoittaa myös laki.
Viime vuosien aikana sähkökaapeleita on kaivettu maahan juuri sähkövaurioiden vähentämiseksi.
Maakaapelointi auttoi nytkin siinä, ettei Seinäjoen kaupungin alueella tullut pitkiä sähkökatkoja. Martti Ijäs kertoo, että kaupungin pienjänniteverkosta jo 90 prosenttia on maan alla.
– Vuosi sitten tehtiin mittava kaapelointihanke Auneksessa. Jos se olisi ilmassa vielä ollut, siellä olisi suuria ongelmia nyt.
Ijäksen mukaan kaikkia piuhoja, kuten juuri kuntoratojen valojohtoja, ei kuitenkaan ole kustannustehokasta kaivaa maahan.
– Hyllykalliolla esimerkiksi on erittäin kallioinen ja kivinen maasto, joka on järkevämpi rakentaa ilmajohtona ja helpompi korjatakin. Jos kaivettaisiin kaapeli maahan, se olisi kallista, huomauttaa Ijäs.