Imatralainen lähihoitaja sai potkut hyvinvointi­alueelta: ”Tämän irtisanomisen varmasti muistan koko loppuelämäni”

Etelä-Karjalan työttömyys­asteen pelätään nousevan keväällä Suomen korkeimmaksi. Koskelalla on huoli lasten hyvinvoinnista sekä taloudellisesta selviämisestä.

Lähihoitaja Annastiina Koskelan viime syksy oli rankka kun Etelä-Karjalan hyvinvointialueen jättimäiset yt-neuvottelut alkoivat.

Imatralainen lähihoitaja Annastiina Koskela irtisanottiin Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta viime vuoden lopulla. Siihen päättyi 15 vuoden yhtäjaksoinen työura lähihoitajana.

Etelä-Karjalan hyvinvointialue teki historiallisen suuret irtisanomiset joulukuussa: yhteensä yli 300 vakituista työntekijää sai lähteä. Koskela oli yksi heistä.

Yt-neuvottelut nostivat Koskelan pintaan myös vihan ja katkeruuden tunteita. Potkujen saaminen tuntui epäreilulta.

– Tämän irtisanomisen varmasti muistan koko loppuelämäni, sanoo Koskela.

Kaksi hoitajaa kävelee sairaalan käytävällä kohti kameraa. Käytävällä on laatikoita ja muuta tavaraa.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue lakkautti viime vuoden lopussa esimerkiksi Honkaharjun vuodeosastot Imatralta. Noin 30 työntekijää menetti työnsä. Arkistokuva. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Koskelalla on huoli omasta ja kolmen kouluikäisen lapsen hyvinvoinnista sekä taloudellisesta selviämisestä. Ruoka ja asuminen on kallista. Lasten harrastukset maksavat.

– Tällä hetkellä uusien hoitoalan töiden löytäminen Imatralta tuntuu aika mahdottomalta, sanoo Koskela.

Imatran seurakunnan kasvatuksen työalajohtajan Pirjo Tiippana tekee paljon työtä nuorten ja perheiden kanssa.

Kurjuuden kasvu näkyy jo

Etelä-Karjalan työttömyysasteen pelätään nousevan keväällä jopa Suomen korkeimmaksi, kun sekä hyvinvointialueen että metsäteollisuuden irtisanomiset alkavat näkyä.

Imatralla on jo valmiiksi koko Etelä-Karjalan korkein työttömyysaste eli yli 16 prosenttia. Imatran seurakunnan kasvatuksen työalajohtaja Pirjo Tiippana näkee työssään muutoksen.

– Syksyn ja joulun aikana sen on huomannut, että työttömyys on tullut yhä useamman imatralaisen arkeen, sanoo Tiippana.

Monet ihmiset ovat pettyneitä siihen, että juuri omat työt ovat menneet. Ihmisiä huolettaa se, että miten he selviävät laskujen maksusta ja kuinka lasten harrastukset saadaan jatkumaan.

– Pahimmassa tapauksessa molemmat perheen vanhemmista ovat jääneet työttömäksi, sanoo Tiippana.

Kaikkien ei ole helppo lähteä etsimään töitä muilta paikkakunnilta, kun läheiset ja perheen tukiverkostot ovat Imatralla.

– Monella on täällä myös omistusasunto, eikä sitä tällä hetkellä ole niin helppoa saada myytyä, sanoo Tiippana.

Tiippana uskoo, että myös seurakunnan diakoniatyössä ihmisten taloudellinen avustaminen tulee kasvamaan lähiaikoina.

– Jo syksyllä seurakunnan tarjoamien ruokailujen kävijämäärissä on ollut enemmän väkeä kuin aikaisemmin, toteaa Tiippana.

kasvatuksen työalajohtaja Pirjo Tiippana Imatran seurakunnasta.
Imatran seurakunnan kasvatuksen työalajohtaja Pirjo Tiippana kohtaa työssään paljon imatralaisia perheitä ja nuoria. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Valoa tunnelin päässä

Nyt on kulunut reilu kuukausi siitä, kun lähihoitaja Annastiina Koskela sai tietää irtisanomisestaan. Ensimmäiset viikot menivät aivan sumussa. Ajatukset ja tunteet ovat kuitenkin jo nyt hieman ehtineet tasaantua.

– Pahin shokkitila on takanapäin ja hieman toivoakin jo näkyvissä, sanoo Koskela.

Koskela ehti toimia lähihoitajana esimerkiksi vanhustenhoidossa ja hammashoidossa sekä viimeisimpänä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien parissa.

Koskela myös valmistui sosionomiksi samalla viikolla kun hän sai tietää irtisanomisestaan. Tutkinnon ansiosta hän voi hakea monipuolisemmin uusia töitä.

Imatran kauppakeskus Koskenhelmen tyhjä näyteikkuna.
Imatran kaupunki on kärsinyt viime vuosina myös itärajan sulkeutumisesta ja matkailun vähentymisestä. Kuvassa tyhjä liiketila Imatralla. Kuva: Antro Valo / Yle

Koskela on valmis hakemaan töitä muualtakin Etelä-Karjalasta kuin Imatralta. Kotipaikkana on kuitenkin pysymässä Imatra, jossa lapset käyvät koulua.

– Täytyy vain uskoa tulevaan ja siihen että uusia ovia vielä aukeaa, sanoo Koskela.