Vedenkäytöstä voi koitua asukkaalle jopa tuhannen euron lisälasku kuukausittaisten maksujen lisäksi. Vuokranantajat perivät tasauslaskuja, jotka sisältävät aiemmin laskutetun ja todellisen vedenkulutuksen välisen erotuksen.
Mikkelissä tasauslaskut herättivät vuoden alussa paikallisissa sosiaalisen median ryhmissä niin paljon keskustelua, että kaupungin vuokra-asuntoyhtiö Mikalo laati tiedotteen, jossa selitetään, mistä vesilasku muodostuu.
Yhä useampi vuokranantaja laskuttaa vesimaksun erikseen.
Syynä tähän on asuntokohtaisten vesimittareiden yleistyminen. Niiden asentaminen uusiin rakennuksiin tuli pakolliseksi vuonna 2011.
Tasauslasku keskimäärin alle sata euroa
Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtajan Anne Viidan mukaan vesilaskujen kuukausittaiset ennakkomaksut vaihtelevat Suomessa 10:n ja 40 euron välillä.
Mikkelin vuokra-asuntoyhtiö Mikalolla ennakkomaksu on henkilöltä 25 euroa kuukaudessa.
Vuokralainen voi maksaa myös suurempaa ennakkovesimaksua. Mikalon toimitusjohtaja Tommi Kuvajan mukaan näin tekee kuitenkin vain harva.
Kuopion vuokra-asuntoyhtiö Niiralan Kulma perii ennakkomaksua vedestä 20 euroa asukasta kohti. Noin puolet asukkaista sai viime vuonna vesimaksujen tasauslaskun ja puolet palautusta.
Niiralan Kulmalla tasauslasku oli keskimäärin 93 euroa. Liikaa ennakkoon maksaneet asukkaat saivat palautusta keskimäärin 56 euroa.
Yhteydenottoja ja palautetta tasauslaskuista tulee niiden määrään nähden vähän. Näin sanovat sekä Niiralan Kulma, mikkeliläinen Mikalo ja Jyväskylän Vuokra-asunnot JVA.
– Useimmiten euromäärältään suuren tasauslaskun taustalta löytyvät asukkaan omaan toimintaan liittyvät syyt, Niiralan Kulman hallintojohtaja Raija Junnila sanoo.
Asukas on siis käyttänyt vettä enemmän kuin on luullut.
Isännöintiliiton tiedossa on tapauksia, joissa tasauslasku on ollut yli tuhat euroa.
Vedenkulutus vaihtelee valtavasti
Keskimäärin suomalainen kuluttaa vettä noin 113 litraa vuorokaudessa. Vaihtelu on kuitenkin suurta.
Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekosen mukaan viisi prosenttia suomalaisista käyttää vettä yli 200 litraa vuorokaudessa ja toisaalta kuusi prosenttia alle 50 litraa.
Yksityisillä vuokranantajilla ongelmia
Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtajan Anne Viidan mukaan asukkaat ottavat yhdistyksen neuvontaan usein yhteyttä tasauslaskuihin liittyvissä asioissa.
Viidan mukaan suurilla vuokranantajilla sopimukset ovat tarkasti laadittuja ja niihin on määritelty myös tasauslaskun periminen. Sen sijaan yksityiset vuokranantajat ja vuokralaiset ovat käsitelleet tasauslaskuja koskevia riitoja myös Kuluttajariitalautakunnassa.
Viidan mukaan usein ongelmana on se, ettei vuokrasopimuksessa mainita tasauslaskua, mutta vuokranantaja yrittää silti periä sitä vuokralaiselta.
Mittari ei takaa tietoa asukkaalle
Huoneistokohtainen vesimittari ei aina tarkoita sitä, että asukas itse näkee käyttämänsä veden määrän.
Isännöintiliitto toivoo, että mittarit olisivat myös asukkaan itse luettavissa.
– Kaikista ideaalein tilanne olisi, että asukas näkee jatkuvasti, kuinka paljon vettä kuluu. Silloin siihen pystyy parhaiten reagoimaan, tutkimuspäällikkö Olli Rekonen Isännöintiliitosta sanoo.
Tällöin myöskään kerran vuodessa laskutettava tasauslasku ei tulisi yllätyksenä.