Kevään yhteishaku alkaa helmikuussa, ja pienet lukiot kilpailevat opiskelijoista tarjoamalla heille mitä erilaisimpia etuja.
Joroisten lukio mainostaa kahden viikon opintomatkaa Keski-Eurooppaan, kun taas Askolan lukiossa ovat tiedossa Veikko Pohjanpellon säätiön jakamat ”muhkeat stipendit”.
Maksuton ajokortti on täkynä muun muassa Pellon, Petäjäveden, Puolangan, Pyhäjoen ja Sysmän lukiossa.
Vastaava porkkana löytyy myös Heinäveden lukiosta. Näin kertoo toisella vuosikurssilla opiskeleva Einokalle Laitinen. Hän on jo hankkinut ilmaisen ajokortin ja käynyt lukion yrittäjyyskurssilla kerätyillä rahoilla ulkomailla.
– Kun tuollaiset tarjoukset tulevat kylkeen, niin kuka jättäisi tarjouksen käyttämättä, hän virnistää.
Samantyyppisiä opintomatkoja ulkomaille tarjoavat myös esimerkiksi Siikalatvan ja Suomussalmen lukiot. Matkarahoja voidaan kerätä esimerkiksi lukion yhteydessä olevien osuuskuntien avulla.
Kuopiolaisia houkutellaan Vesannolle
Vesannon lukio on jo muutaman vuoden ajan antanut lukiosta valmistuville tuhannen euron stipendin, josta on voinut käyttää osan ajokorttiin jo etukäteen. Oppilaiden käytössä on myös maksuton kuntosali.
Lukio on tähän saakka kalastanut opiskelijoita pelkästään naapurikunnista eli Tervosta ja Keiteleeltä. Tänä keväänä verkot on hallinnollisen rehtorin Jaana Ruuskasen mukaan heitetty ensimmäistä kertaa myös 80 kilometrin päähän Kuopioon.
– Olemme postittaneet lukion esitteen eteläisen Kuopion alueen yhdeksäsluokkalaisille, sanoo Ruuskanen.
Vesannon lukion tarjoukseen sisältyy kunnan maksama kuljetus Kuopiosta ja edullisia vuokra-asuntoja.
Kuntien välinen kilpailu opiskelijoista on Ruuskasen mukaan kovaa, sillä kaikki haluavat säilyttää oman lukion.
– Opiskelijamäärät pienenevät liikaa, jos pysytään vain omalla alueella.
Tonni tunnin koulumatkasta?
Kuopiolaisen Pyörön koulun yhdeksäsluokkalaisten korvissa tuhannen euron stipendi kuulostaa periaatteessa hyvältä.
Peetu Juntunen, Nuutti Salminen, Ilhaam Ibrahim ja Rafael Myrskykari eivät kuitenkaan lähtisi toiselle paikkakunnalle lukioon, jos koulumatka kestäisi yli puolitoista tuntia.
Näin he perustelevat kantaansa:
Yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä
Pienet lukiot mainostavat mielellään yksilöllistä opetusta ja yhteisöllisyyttä.
Vesannon lukion ensimmäisellä vuosikurssilla on jo nyt kaksi kuopiolaista opiskelijaa, Sanni Savolainen ja Veera Huttunen. Heidän mielestään lupaus ei ole turha.
– Kun oppilaita on vähän, opetus on todella yksilöllistä ja resursseja on oppilasta kohti paljon enemmän, Savolainen sanoo.
Tällä videolla opiskelijat kertovat, miksi hakeutuivat lukioon toiselle paikkakunnalle:
Veitsenterällä
Pienuus voi olla lukiolle valttikortti kuitenkin vain tiettyyn rajaan saakka. Esimerkiksi Heinäveden lukiossa on tällä hetkellä vain 21 opiskelijaa, mikä tekee siitä yhden maan pienimmistä lukioista.
Rehtori Heli Mikkosen mukaan koulussa ei ole tänä vuonna lainkaan abiturienttiryhmää.
– Jouduin yhtenä vuonna jättämään opiskelijaksi ottamisen väliin, koska hakijoita oli niin vähän.
Hän myöntää, että lukiossa joudutaan elämään veitsenterällä ja jännittämään, vieläkö lukiolla riittää vetovoimaa. Vaihtelu eri vuosien välillä on kuitenkin suurta.
– Jos ryhmäkoko alkaa olla kolme tai neljä opiskelijaa, se ei ole enää pitemmällä tähtäimellä järkevän kokoinen ryhmä.
