Hallitus helpottaa määräaikaisten työntekijöiden palkkaamista ja poistaa pieniltä yrityksiltä velvollisuuden ottaa irtisanotut takaisin, jos töitä sittenkin on. Myös ilmoitus lomautuksesta voi tulla työntekijälle aiempaa lyhemmällä varoitusajalla.
Nämä muutokset etenevät, kun hallitus antoi niistä tänään torstaina esityksen eduskunnalle. Lain on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa.
Hallituksen tavoitteena on purkaa työllistämisen esteitä ja parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten edellytyksiä palkata uusia työntekijöitä.
– Pyrkimys on, että yhä useampi suomalainen saisi töitä, työministeri Matias Marttinen (kok.) summasi torstaina.
Palkansaajajärjestöt sen sijaan varoittavat, että hallituksen toimet heikentävät etenkin nuorten ja naisten asemaa työelämässä.
Yle kävi läpi, mistä hallituksen uudistuksissa on pähkinäkuoressa kyse.
1. Määräaikaiset työt saattavat lisääntyä
Nykyisin määräaikaiselle työsopimukselle pitää olla hyväksyttävä syy, kuten esimerkiksi vakituisen työntekijän sijaistaminen. Jatkossa työnantajat voisivat kuitenkin tehdä vuoden mittaisia työsopimuksia työntekijöiden kanssa ilman perusteltua syytä, jos on kyse ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä.
Korkeasti koulutettujen järjestö Akava arvostelee, että lakimuutos lisää perusteettomia määräaikaisuuksia vakituisten työsuhteiden sijaan.
Akava selvitti työnantajien näkemyksiä kyselyllä, jonka perusteella työnantajat lisäisivät määräaikaisuuksia vakituisten työsuhteiden kustannuksella kaikilla toimialoilla.
Järjestö varoittaa, että muutos lisäisi myös raskaana olevien syrjintää ja saattaa heikentää halua perustaa perhe.
Myös palkansaajajärjestö SAK tulkitsee, että lain alkuperäinen idea pienten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamisesta ei näytä toteutuvan, vaan lopputulos näyttää pahimmillaan olevan pitkitetty koeaika.
2. Hallitus yrittää estää työpätkien ketjuttamisen
Hallituksen lakimuutos sai kritiikkiä myös omista riveistä. Perussuomalaiset pelkäsivät, että määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen lisääntyisi.
Hallitus yrittää estää ketjuttamisen nyt sillä, että työnantajan tulee tarjota vuoden määräaikaisuuden jälkeen paikkaa samalle pätkätyöntekijälle, jos töitä yhä on. Velvollisuus kestää vuoden pätkätöiden jälkeen neljän kuukauden ajan.
Työministeri Marttinen korosti torstaina, että työnantajalla olisi velvollisuus antaa työntekijälle määräaikaisen työsopimuksen päättyessä perusteltu selvitys töiden jatkosta joko vakituisessa työsuhteessa tai määräaikaisuudella, joka pitäisi perustella.
Sekä työnantajalla että työntekijällä olisi lisäksi mahdollisuus irtisanoa määräaikainen työsopimus, kun sopimus on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Työnantajalta edellytettäisiin irtisanomisperustetta, kuten vakituisissa työsuhteissa.
Suomen yrittäjät (SY) kiittelee, että määräaikaisten työsopimusten salliminen nykyistä laajemmin madaltaa työllistämiskynnystä ja on tärkeä uudistus.
Tilastokeskuksen mukaan joka kuudennen palkansaajan työsopimus oli toissa vuonna määräaikainen. Nuoret ja naiset ovat eniten pysyvän työn puutteessa, ja määräaikaisilla työsopimuksilla työskentelevistä enemmistö on naisia.
3. Irtisanottuja ei tarvitse enää ottaa takaisin pienemmissä yrityksissä
Työnantajalla on tällä hetkellä velvollisuus ottaa työntekijä takaisin, mikäli työnantaja tarvitseekin työntekijää samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä on tehnyt. Velvoite riippuu työsuhteen kestosta ja on voimassa joko neljän tai kuuden kuukauden ajan.
Vastaisuudessa takaisinottovelvollisuus ei enää koskisi alle 50 henkilöä työllistäviä työnantajia.
Takaisinottovelvollisuudella viitataan tilanteeseen, jossa työnantaja irtisanoo väkeä tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
Suomen yrittäjien mielestä takaisinottovelvollisuudesta luopuminen lisäisi työvoiman vaihtuvuutta ja nopeuttaisi sitä, että oikeat ihmiset pääsevät tekemään yrityksissä oikeaa työtä. SY arvostelee, että hallituksen esitys jää tältä osin vajaaksi.
4. Ilmoitusaika lomautuksesta puoliksi
Hallitus haluaa, että lomautuksesta pitäisi vastaisuudessa ilmoittaa viimeistään viikko ennen sen alkua. Nyt ilmoitus pitää tehdä kaksi viikkoa ennen lomautusta.
Työministeri Marttisen mukaan muutos antaa lisää joustoa työnantajille. SY:n mukaan ilmoitusajan lyhentäminen lisää yritysten mahdollisuuksia reagoida nopeasti tapahtuviin muutoksiin.
SAK moittii, että hallituksen esitys huonontaisi lomautettujen työntekijöiden asemaa ja työnantajan ei tarvitse noudattaa pidempää määräaikaa siinäkään tapauksessa, että ilmoitusajasta olisi sovittu paremmin alan työehtosopimuksessa.