Australian avoin tennisturnaus alkaa sunnuntaina. Melbournessakin moni pelaaja huomaa olevansa päivän otteluohjelmassa jonkun kentän neljännessä ottelussa.
Samalla alkaa mietintä siitä, milloin ottelu voisi alkaa ja miten tankkaus sekä muu valmistelu kannattaa hoitaa.
Yleisurheilija, hiihtäjä tai jääkiekkoilija tietää minuutin tarkkuudella, milloin suoritus alkaa. Syömiset, lämmittelyt ja muut valmistelut voi suunnitella tarkasti.
Tennispelaaja voi olla varma ottelun alkamisajasta vain, jos pelaa päivän ensimmäisessä ottelussa – eikä välttämättä silloinkaan, jos sade estää pelien alkamisen. Lisäksi voi olla esimerikiksi iltasessioita, joilla on määritelty alkamisaika, mutta sekin voi muuttua, jos päivän ottelut venyvät pitkiksi.
Tavallisessa tapauksessa esimerkiksi kentän neljännessä tai viidennessä ottelussa pelaava pelaaja ei voi tietää ottelunsa alkamisaikaa edes suunnilleen.
Suurinta vaihtelua tulee Grand Slam -turnauksissa, joissa miesten ottelut pelataan paras viidestä -järjestelmällä. Toisaalta muissa turnauksissa ohjelmaan laitetaan usein enemmän otteluita kenttää kohti, joten niissäkin vaihtelua tulee päivän edetessä paljon.
Grand Slam -turnauksissa otteluita kenttää kohden on yleensä neljä. Järjestys voi olla esimerkiksi naisten ottelu, miesten ottelu, naisten ottelu, miesten ottelu. Seuraava grafiikka näyttää, miten otteluiden alkamisajat voivat vaihdella.
Esimerkit on rakennettu niin, että toisessa vaihtoehdossa kaikki ottelut ovat lyhyitä ja toisessa kaikki pitkiä. Esimerkeissä ei ole käytetty äärilyhyitä tai -pitkiä otteluaikoja, vaan suhteellisen tavallisia ottelujen kestoja.
Lyhyt naisten ottelu kestää esimerkissä tunnin ja lyhyt miesten ottelu puolitoista tuntia. Vastaavasti pitkä naisten ottelu kestää kaksi ja puoli tuntia ja pitkä miesten ottelu neljä tuntia.
Otteluiden välillä on 20 minuutin tauko. Yleinen päivän alkamisaika on kello 11. Käytännössä ensimmäinen ottelu alkaa pallottelun jälkeen noin kello 11.10.
Neljännen ottelun alkamisaika on pitkien otteluiden esimerkissä viisi ja puoli tuntia myöhemmin kuin lyhyiden otteluiden skenaariossa.
Harvoin toki käy juuri niin, että saman kentän kaikki ottelut ovat erityisen pitkiä tai lyhyitä, mutta esimerkit osoittavat, että vaihtelua voi olla todella paljon.
”Pidetään mieli virkeänä”
Varsinkin viimeisen ottelun pelaaja joutuu siis arvioimaan ottelunsa alkamisaikaa ja pohtimaan, miten hoitaa syömiset, lämmittelyt ja muut otteluun valmistautumiset.
Suomen tämän hetken kaksinpelin ykköspelaaja Otto Virtanen putosi Australiassa jo karsinnoissa. Virtanen on kiertänyt turnauksia vuosia, joten hänellä on kokemusta siitä, miten toimia tilanteessa, jossa hänen ottelunsa on päivän viimeinen.
– Aluksi arvioin, mihin aikaan ottelu voisi olla aikaisintaan. Tykkään lyödä lämmittelyt hyvissä ajoin läpi. Sitten voi katsoa uudelleen, miten ensimmäiset ottelut ovat alkaneet. Sitten voi syödä ja tehdä muita asioita ja ottaa ihan lepoa, Virtanen kertoi aiemmin.
– Turnauspaikalla saa yleensä ruokaa aika nopeasti, joten pystyy tankkaamaan lisää, jos ottelut venyvät. Koko ajan ollaan valmiudessa pelaamaan. Tehdään nopeita päätöksiä, kun ottelut etenevät.
Päivän aikana voi siis tulla paljon odottelua. Mitä Virtanen tekee odotellessa, jos ottelu alkaa vasta myöhään illalla?
– Lepoa ja chillailua, pidetään kroppa lämpimänä, mutta ei käytetä turhaan energiaa ylimääräiseen. Pidetään mieli virkeänä.
Oma kysymyksensä on se, onko pelaajalle mieluisampaa pelata päivän alussa vai myöhään illalla.
– Se on aika viikoittainen kysymys. Se riippuu myös siitä, mikä kierros on meneillään. Jos ollaan pidemmällä viikossa, on kivempi pelata myöhemmin.
– Tietysti jos edellisenä päivänä on pelannut myöhään, ei todellakaan haluaisi pelata aikaisin seuraavana päivänä. Iltapäivä on sellainen, mistä tykkään ehkä eniten, Virtanen totesi.