Yle kysyi joulukuussa 2025 kaikilta hyvinvointialueilta sekä HUS:ista ja Helsingin kaupungilta tietoja niiden työntekijämääristä sekä irtisanomisista vuosien 2023–2025 aikana.
Työntekijämääriä verrattiin vuoden 2023 alusta vuoden 2025 loppuun. Alueilta kysyttiin myös arviota siitä, mikä tilanne on tämän vuoden lopussa.
Vertailukelpoisia vastauksia tuli 16 alueelta. Ne kertovat, että hyvinvointialueet ovat kolmen vuoden aikana kehittyneet eri suuntiin.
Yhdeksän hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki kertovat henkilöstömäärän kasvaneen.
Suurinta kasvu on ollut Pirkanmaalla. Siellä työntekijöitä oli vuoden 2025 lopussa yli 900 enemmän kuin hyvinvointialueen aloittaessa.
Ostopalvelujen käyttöä on vähennetty
Keskeinen syy henkilöstömäärän kasvuun on se, että hyvinvointialueet ovat ottaneet ulkoistettuja palveluja omaksi tuotannokseen ja vähentäneet ostopalvelujen käyttöä.
Näin on tehty esimerkiksi Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.
Etelä-Savo on panostanut lääkäreiden rekrytointiin.
Pohjois-Savo on puolestaan korvannut henkilöstövuokrausta omilla lähihoitajilla. Alueen kokonaishenkilöstömäärä on kuitenkin vähentynyt kolmen vuoden aikana.
Henkilöstömäärän vähentymisestä kertovat viisi hyvinvointialuetta ja Uudenmaan erikoissairaanhoidosta huolehtiva HUS. Eniten väkeä on vähentänyt suurin työllistäjä eli HUS.
Hyvinvointialueet ovat yleensä vähentäneet väkeä säästösyistä. Suurin osa vähennyksistä on tehty muuten kuin irtisanomalla.
Henkilöstöä on vähennetty muun muassa siten, että määräaikaisuuksia ei ole jatkettu eikä eläkkeelle tai muuten pois lähtevien tilalle ole palkattu uutta väkeä. Ihmisille on voitu myös tarjota työtä toisella paikkakunnalla tai toisenlaisia tehtäviä.
Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella määräaikaisia työsuhteita on paljon, lähes viidesosa kaikista työntekijöistä.
Toimintaa rahoittava valtio on edellyttänyt, että hyvinvointialueiden talous on tasapainossa viimeistään tämän vuoden lopussa. Mitä lähemmäksi määräaika on tullut, sitä kovempia säästöjä alueilla on tehty.
Satoja irtisanotaan tänäkin vuonna
Viime vuonna suurimmista irtisanomisista päätti Etelä-Karjala, jossa työt loppuivat 245 ihmiseltä. Osa irtisanomisista toteutuu tänä vuonna.
Tänä vuonna tehtäviä on loppumassa suuria määriä myös ainakin Etelä-Pohjanmaan (265 henkilötyövuotta), Kanta-Hämeen (enintään 150 htv) ja Pirkanmaan (enintään 140 tehtävää) hyvinvointialueilta.
Lapin hyvinvointialue ei vastannut Ylen kyselyyn, mutta se on aiemmin päättänyt irtisanoa tänä vuonna enintään 365 työntekijää. Kainuu aikoo vähentää 50 henkilötyövuotta, mutta arvioi, että määrästä ”murto-osa” irtisanotaan.
Irtisanomisia on odotettavissa myös maan velkaantuneimmalla hyvinvointialueella Keski-Suomessa, sillä palveluverkkopäätöksen mukaan se sulkee tänä vuonna useita terveysasemia ja muita palvelupisteitä ja lopettaa satoja työtehtäviä.
Palvelujen keskittäminen vähentää tehtäviä
Alkuvaiheessa hyvinvointialueet vähensivät väkeä esimerkiksi päällikkö-, huolto- ja tukitehtävistä. Nyt irtisanomislappuja on alettu jakaa myös hoitajille.
Keski-Suomen hyvinvointialueen pohjoisissa osissa Tehyn pääluottamusedustajana toimiva Merja Kumpulainen arvioi, että hoitajia on tähän mennessä vähennetty eniten ikääntyneiden palveluista.
Viitasaarella pitkään toiminut palvelutalo Lehtola oli yksi hyvinvointialueen viime vuonna sulkemista hoivakodeista.
Hoitajista osa sai työtä Viitasaarelta, osa irtisanottiin. Potkujen vaihtoehtona olisi ollut työ toisella paikkakunnalla.
Sairaanhoitaja Tanja Halonen työskenteli Lehtolassa jo opiskeluaikoinaan. Hän sai sieltä vakituisen työpaikan valmistuttuaan reilut seitsemän vuotta sitten.
Hyvinvointialue tarjosi Haloselle työtä joko Äänekoskelta tai Jyväskylästä. Päätös uudesta työpaikasta piti tehdä muutamassa päivässä.
Halonen sanoo, että kaaosmaisen tilanteen keskellä hän ei pystynyt tekemään päätöstä uudesta työpaikasta. Hyvinvointialue irtisanoi hänet.
Tanja Halonen kertoo, että hyvän työyhteisön hajoaminen ja vanhusten toimivan palvelutalon lakkauttaminen surettaa häntä edelleen.
Tehyn pääluottamusedustajan Merja Kumpulaisen mukaan harva hoitaja on hänen alueellaan ollut halukas muuttamaan työn perässä muualle. Monilla vaa'assa painaa enemmän tuttu elinympäristö ja perhetilanne.
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger on huolissaan hoitajien irtisanomisten lisääntymisestä.
Kröger on tutkinut ikääntyneiden palveluja jo 30 vuotta. Hän arvioi aiemmin Ylen haastattelussa, että hoivapalveluista säästäminen johtaa uuteen hoivakriisiin.
Kröger sanoo, että hoitohenkilöstön irtisanominen on lyhytnäköistä, sillä väestön ikääntyminen lisää palvelujen tarvetta lähivuosina.
Korjattu 21.1.2026 klo 13.05: Jutussa kerrottiin aiemmin, että henkilöstömäärän kasvu olisi ollut suurinta Keski-Suomessa. Hyvinvointialueen luvut eivät olleet vertailukelpoisia. Suurinta kasvu on ollut Pirkanmaalla. Korjattu uutisen tekstiin ja grafiikkaan oikeat tiedot.