Karstulalainen suutari Hanna Rautio käy läpi noutopistekuormaa. Tällä kertaa viikottaisessa lähetyksessä on kymmenkunta korjaustyötä. Määrä on talviaikaan tavanomainen.
Punaisen huopatossun kärjessä ammottaa pottuvarpaan hiertämä aukko.
– Näin isoja reikiä tulee harvoin vastaan, mutta keksin siihen jotain.
Hanna Rautio juttelee noutopisteasiakkaan kanssa korjauksen vaihtoehdoista ja hinnasta.
Rautio sopii asiakkaan kanssa, että nahkainen kärkipaikka laitetaan myös ehjään tossuun, jotta jalkineiden ulkonäkö säilyy yhtenäisenä. Sopivan korjaustavan keksiminen kysyy luovuutta.
Rautio paikkaa tossun punaisella mokkanahalla:
Muutoin kuormassa on tavanomaisia suutarin töitä: rikkinäisiä vetoketjuja, murentunutta kengän pohjaa, kellastuneiden nahkatennareiden perushuoltoa.
Pari vuotta omaa verstasta pitänyt Rautio on alalla poikkeus. Suutariliikkeiden liiton puheenjohtaja Ville Hasala arvioi, että joka kymmenes suutariliike lopettaa lähivuosina.
Alalla sanotaan, että yhden suutarin elättämiseen tarvitaan 20 000 ihmistä. Siksi suutarit keskittyvät maakuntakeskuksiin ja isoihin kaupunkeihin.
Aku Massinen tuo korjattavaksi naisten käsilaukun.
Laukussa on tyypillinen vika. Olkahihnaa kannatteleva metallinen D-lenkki on päässyt irti.
Jatkajaa ei Hasalan mukaan ole aina helppo löytää edes siellä, missä asiakkaita riittäisi.
– Pääkaupunkiseudullakin on useita liikkeitä myynnissä eläköitymisen takia. Osa on ollut kaupan jopa vuosia, mutta ostajaa ei löytynyt.
Todennäköisesti suutaripalvelut vähenevät entisestään erityisesti maaseudulla.
Raution verstas on pohjoisen Keski-Suomen ainoa kivijalkaliike, joka tarjoaa suutaripalveluita. Hän arvioi, että korjasi viime vuonna noin tuhat tuotetta.
Yli 40 prosenttia korjaustöistä tuli verstaalle Pihtiputaalla, Äänekoskella ja Saarijärvellä sijaitsevien noutopisteiden kautta.
– Ihmisten pitää pystyä pitämään huolta omista tavaroistaan, oli se sitten polkupyörä, auto, pienkone, kenkä, laukku tai vaate. Valitettavasti meitä suutareita ei ihan joka kuntaan riitä.
Rautio tekee kuljetusyhteistyötä saarijärveläisen pesulayrityksen kanssa. Se säästää hänen ja asiakkaiden aikaa. Esimerkiksi Pihtiputaalta Karstulaan on noin puolentoista tunnin ajomatka. Se on monelle asiakkaalle liikaa.
Noutopisteiltä tulevien töiden määrä vaihtelee. Talvisin kenkiä korjautetaan enemmän kuin kesäaikaan:
Koulutus ja verotus kaipaavat korjausta
Suutareita koulutetaan Suomessa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa että oppisopimuksella.
Moni suutariksi havitteleva on alanvaihtaja ja haluaisi Hasalan mukaan päästä oppisopimuskoulutukseen. Pienelle yrittäjälle oppisopimus on kuitenkin kallis ja raskas tapa saada ammattitaitoinen työntekijä.
Valtioneuvoston vuonna 2024 teettämässä selvityksessä ehdotettiin useita keinoja parantaa korjauspalveluyrittäjien tilannetta.
Yhtenä keinona mainittiin oppisopimuskoulutuksen kehittäminen palvelemaan paremmin korjausalaa. Muita keinoja olivat esimerkiksi korjaussetelit. Toistaiseksi yksikään suositus ei ole toteutunut.
Hanna Rautio on alanvaihtaja. Hän suoritti suutarin perustutkinnon Kankaanpään Sataedussa.
Parhaillaan Rautio tekee työn ohessa alan ammattitutkintoa.
Moni yrittäjä toivoo, että korjauspalveluiden arvonlisäverokantaa alennetaan. Muutos ei välttämättä alentaisi hintoja, mutta tekisi toiminnasta nykyistä kannattavampaa. Asiasta on vireillä kansalaisaloite, mutta se ei näytä keräävän tarpeeksi kannatusta.
(Melkein) kaiken voi korjata
Hanna Rautio sanoo, että lähes kaiken voi korjata, jos materiaalit ja rakenteet ovat alun perin riittävän laadukkaita.
Rautio kovettaa huopatossun kärkeä ennen lopullisen paikan kiinnittämistä:
Korjaaminen on järkevää kestävämmän kulutuksen vuoksi, mutta monesti päätökseen vaikuttavat myös tunteet.
– Uskon, että on muitakin kaltaisiani, jotka kiintyvät tavaroihin ja haluavat pitää niistä kiinni. Esimerkiksi jollain kenkäparilla voi olla niin hauska tarina, että siitä on vaikea luopua.
EU:n kesällä 2027 voimaan astuva direktiivi pyrkii pidentämään esimerkiksi kodinkoneiden käyttöikää ja lisäämään niiden korjaamista.
Direktiivi takaa kuluttajille oikeuden korjauttaa korjattavissa olevat tuotteet. Muutos ei ainakaan toistaiseksi ulotu jalkineisiin, vaikka halpakauppojen huonolaatuiset kengät ovat yleistyneet ja moni jalkine hajoaa jo parin käyttökerran jälkeen.
Halpatuotteiden korjaaminen on usein hankalaa ja kallista. Harva haluaa korjata halpaa tuotetta monella kympillä.
– Sen sijaan kymmenen vuotta käytössä olleeseen nahkakenkään ollaan valmiita laittamaan rahaa esimerkiksi vetoketjun vaihtoon.
Rautio on hankkinut lähes kaikki koneet ja laitteet käytettyinä lähiseudun eläköityneiltä suutareilta. Suutarinkone mahdollistaa sellaiset työt, joihin ei tavallinen ompelukone pysty:
Punaisten huopatossujen korjaamiseen kului aikaa parikymmentä minuuttia. Asiakkaalle työ maksaa 42 euroa, suutarille summasta jää kulujen jälkeen reilu kolmannes.
