EU:n aluekehitysrahoitusta ollaan uudistamassa. Uusi rahoitusmalli tuo mukanaan esimerkiksi Lapille suotuisia painopisteitä.
Pohjoisessa ja idässä halutaan kuitenkin varmistaa, että harvaan asuttujen alueiden erityistuki kirjataan EU-asetuksiin selkeästi myös tulevaisuudessa.
Tähän asti EU on myöntänyt Pohjois- ja Itä-Suomelle erityistukea aluekehitysrahoituksen kautta. Harvaan asutuilla alueilla on pitkät etäisyydet ja haastavat olosuhteet, joita tuella helpotetaan.
EU:n seuraavalla ohjelmakaudella, 2028–2034, tuki kohdistuu enemmän kilpailtuihin hankkeisiin sekä uusiin painopisteisiin, kuten digitalisaatioon ja turvallisuuteen.
Lapissa kuitenkin pelätään, että ilman selkeää kirjauksia harvaan asuttujen alueiden erityistuki voi jäädä tulevaisuudessa pienemmäksi.
– Jos harvaan asuttujen alueiden tuki poistetaan, mahdollisuudet vaikuttaa elinvoiman kehittämiseen vähenevät huomattavasti, sanoo Lapin liiton kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl.
Europarlamentaarikko Elsi Katainen on huolissaan siitä, että maaseudun ja aluekehittämisen rahoitusta ollaan leikkaamassa. Pääneuvottelijoihin kuuluva Katainen kuitenkin muistuttaa, että komission ensimmäiset ehdotukset ovat yleensä radikaaleja. Neuvottelut kestävät kaksi vuotta, minkä aikana ehtii tapahtua paljon.
Kataisen mukaan on tärkeää, että Suomi pysyy neuvottelupöydässä yhtenäisenä. Tärkeää on myös se, että Pohjois- ja Itä-Suomesta lähtee viesti aluekehitysrahaston merkityksestä.
Maakuntaliitot ottivat kantaa
Ilman EU:n tukirahaa moni yritys ei olisi syntynyt, matkailu ei olisi kasvanut ja harvaan asutut seudut olisivat jääneet jälkeen kehityksestä.
Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja Olli Rainio (kesk.) nostaa esiin konkreettisia esimerkkejä: Lapissa on rakennettu matkailun ja arktisen osaamisen ympärille uutta bisnestä, kehitetty drooni-innovaatioita ja hyödynnetty EU-rahoitusta niin, että Lappi on pysynyt mukana kansallisessa kehityksessä.
Ilman rakennerahaston panosta moni hanke olisi jäänyt pelkäksi paperiksi.
EU:n muuttuvasta rahoitusmallista on keskusteltu kaksi päivää Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokouksessa Levillä.
Lapin vieraana olivat alueiden kaikki maakunnat: Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo.
Niiden maakuntaliitot julkaisivat yhteisen kannanoton, jossa ne vaativat pohjoisten harvaanasuttujen alueiden tuen säilyttämistä. Maakunnat vaativat, että Suomi puolustaa rahoituksen asemaa tiukasti EU-neuvotteluissa
Mitä uutta pohjoiselle ja Suomelle?
Sekä Rainio että Ekdahl näkevät EU:n rahoitusmuutoksessa myös hyviä puolia. Rainio korostaa erityisesti turvallisuuden nousua uudeksi painopisteeksi ja muistuttaa, että Lapin pitkä itäraja ja arktinen osaaminen ovat Suomen ja EU:n strategisia valtteja.
Uudessa rahoitusmallissa korostuvat niin sanotut kaksoiskäytön hankkeet, jotka hyödyttävät sekä siviiliyhteiskuntaa että maanpuolustusta. Rainion mukaan uusi rahoitus voi mahdollistaa täysin uudenlaista kehitystä.
– Aluekehitysrahojen uudelleenjako luovat meille mahdollisuuksia, kunhan osaamme hyödyntää ne oikein. Esimerkiksi drooni-innovaatiot ovat Lapissa jo arkea, Rainio sanoo.
Rahaa sisäasioihin, mutta poliiseja sillä ei palkata
Yksi iso Suomea koskeva suunnitelma on sisäasioihin suunnattu 1,4 miljardin suuruinen rahoitus, jota komissio ehdottaa muun muassa rajaturvallisuuteen ja muuttoliikkeeseen. Voisiko rahaa käyttää myös paikallisiin tarpeisiin Lapissa, kuten pitkien etäisyyksien tuomiin turvallisuushaasteisiin? Saisiko rahalla lisää poliiseja ja pelastajia Lappiin?
EU-asioiden alivaltiosihteeri Satu Keskinen painottaa, ettei rahoitusta ole tarkoitettu palkkoihin – esimerkiksi palomiehiä sillä ei suoraan palkata.
Sen sijaan rahalla voitaisiin parantaa infraa ja järjestelmiä, jotka tukevat turvallisuutta laajemmin. Keskinen muistuttaa, että Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden asuttuna pitäminen on Suomessa myös rajaturvallisuuskysymys.
Keskisen mukaan rahoitusta ei ole vielä luvattu tai jaettu, vaan siitä neuvotellaan parhaillaan EU:ssa. Suomen tavoitteena on saada rahoitukselle mahdollisimman joustavat käyttömahdollisuudet, mutta mitään ei ole vielä päätetty lopullisesti.
Hän toteaa, että Pohjois- ja Itä-Suomen merkitys on noussut EU:ssa aivan uudelle tasolle.
– Siellä nähdään hyvin vahvasti tämä Euroopan muuttunut geopoliittinen tilanne ja tietenkin myös Suomen asema itäisenä ulkorajavaltiona, EU-asioiden alivaltiosihteeri Satu Keskinen sanoo.