Ikaalisissa vietettiin torstaina uudenlaisen hyvinvointiaseman avajaisia.
Saman katon alla toimii useita hyvinvointialan yrittäjiä ja palveluja yksityisestä lääkäriketjusta hierojaan.
Aseman perustamista on ajanut nimenomaan Ikaalisten kaupunki. Se on kaupungin vastaus julkisten terveyspalvelujen karsimiseen.
– Ikaalinen on ollut häviäjä Pirkanmaan hyvinvointialueen keskittämispolitiikassa. Emme voi vaikuttaa menneisyyteen, mutta voimme vaikuttaa nykyhetkeen ja tulevaisuuteen, kaupunginjohtaja Eeva Viitanen sanoo.
Aloite lääkäriaseman perustamisesta Ikaalisiin tuli Suomen paikallislääkärit -yhtiöltä. Kaupunki alkoi etsiä firmalle tiloja ja kehitti konseptin, jolla voi houkutella yrityksiä tiloihinsa.
– Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on päätehtävämme, vaikka hyvinvointialueet ovat muutaman vuoden toimineet, Viitanen kertoo.
Ikaalisissa on yhä lähiasema, jossa Pirkanmaan hyvinvointialue tarjoaa päiväaikaan kiireettömiä perusterveydenhuollon palveluja.
– Lapsiperheen äitinä mieleen tulevat myös korvatulehdukset ja muut lastentaudit. Nyt löytyy omalta paikkakunnalta tarvittavia apuja, jos korvatulehdus pääsee iskemään, kaupunginjohtaja sanoo.
Lääkäriasema luottaa lähipalvelujen vetovoimaan
Ikaalisten hyvinvointiasemalla toimiva Suomen Paikallislääkärit kasvattaa toimintaansa vauhdikkaasti. Viime vuonna perustetulla ketjulla on asemat Keiteleellä, Pellossa, Sastamalassa ja nyt Ikaalisissa.
Alkuvuodesta avautuvat asemat myös Jämijärvelle, Kiuruvedelle ja Vesannolle. Yritys suunnittelee lisää avauksia myöhemmin tänä vuonna.
Toimitusjohtaja Satu Virtasen mukaan yksityisille lääkäripalveluille on tilausta.
– Hyvinvointialueuudistus on vienyt palveluita reuna-alueilta. Näemme, että asiakkaat haluavat saada palvelua omalla paikkakunnallaan.
Asiakkaita tuo myös Kela 65 -valinnanvapauskokeilu, jossa 65 vuotta täyttäneet voivat käydä yksityisellä yleislääkärillä samaan hintaan kuin julkisella.
Kokeilu kestää vuoden 2027 loppuun. Satu Virtanen toivoo, että kokeilu tai pysyvämpi tapa toimia jatkuu määräajan jälkeen.
Toimitusjohtaja myöntää, että nyt jaetaan markkinoita. Pienellä paikkakunnalla kun ei riitä kysyntää usealle lääkäriasemalle.
Terveyskeskuslääkärit perustivat firman Ruovedelle
Maanantaina Pirkanmaalla aloitti toimintansa toinenkin yksityinen lääkäriasema, Kylälääkärit. Se hoitaa potilaita 4 000 asukkaan Ruovedellä.
Aseman perustajat Kristiina Rajala ja Vi Tieu ovat työskennelleet useita vuosia Ruoveden terveyskeskuksessa, nykyisessä lähiasiointipisteessä.
Arkipäivisin lääkärit työskentelevät edelleen hyvinvointialueen omistaman Keiturin soten palkkalistoilla. Iltaisin ja viikonloppuisin he ottavat potilaita vastaan samassa rakennuksessa kunnalta vuokratussa huoneessa, mutta perustamansa yksityisen yrityksen lukuun.
Kristiina Rajalan mukaan nopeasti saataville lääkäripalveluille on kysyntää Ruovedellä. Julkiselta puolelta saa apua kiireettömiin asioihin, mutta vastaanotolle pääsyä pitää odottaa reilun kuukauden.
– Olemme nähneet, mitä palveluille on tapahtunut, ja millainen on ihmisten tarve ja hätä. Olen todella iloinen, että uskalsimme lähteä tähän kokeiluun.
Ruovedellä väestö on suhteellisen ikääntynyttä. Monet ovat monisairaita ja tarvitsevat paljon palveluita.
Kylälääkärit uskoo, että yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilu tuo asiakkaita. Toinen rohkaiseva muutos on ajokorttilausuntojen siirtäminen julkiselta yksityiselle lääkärille.
Kristiina Rajala arvelee, että yksityisiä lääkäriasemia tulee lisää haja-seuduille.
Hallituksen vastaus: omalääkärimalli
Kun hyvinvointialueet keskittävät ja karsivat lääkäripalveluita, katvealueille syntyy markkinarako.
Palveluntuottajien, itsenäisten ammatinharjoittajien ja toimitilojen määrä on kasvanut Suomessa 2020-luvulla. Tarkat tilastot ulottuvat kuitenkin vain vuoden 2023 eli hyvinvointialueiden ensimmäisen toimintavuoden loppuun.
Vuonna 2023 palveluntuottajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia oli noin 9 800. Toimitiloja oli runsaat 35 000. Tiedot käyvät ilmi Valviran aiemmin ylläpitämästä rekisteristä.
Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvoksen Sari Raassinan mukaan tiedossa on, että uusia palveluntuottajia on syntynyt tuottamaan muun muassa digitaalisia palveluja. Myös uuden tyyppisiä vastaanottoja on tullut.
Yle on kertonut esimerkiksi Lapissa toimivasta lääkäristä Mikko Huokosesta, joka vie terveyspalvelut asiakkaiden luokse matkailuautollaan.
– Positiivista on, että jos kysyntää on, palveluntarjoajia tulee. Hyvinvointialueiden vastuulla on kuitenkin, että alueen asukkailla on riittävät terveyspalvelut, Sari Raassina kommentoi.
Lääkintöneuvoksen mukaan Suomessa ei koskaan päästä siihen, että kaikilla olisi yhtäläiset maantieteelliset edellytykset päästä palveluihin. Silloin avuksi tulevat digitaaliset palvelut.
Myös hallituksen käynnistämä omalääkärimalli voi tuoda syrjäseuduille yrittäjälääkäreitä. Hallitus varasi omalääkärimalliin loppuvuodesta lisärahaa 40 miljoonaa euroa.