Seksuaalissävytteistä ulkonäön arviointia, homofobisia kommentteja eduskunnan saunatiloissa, tai avustajaa pyydetään kantamaan kansanedustajan tarjotinta tämän vieressä kulkiessa...
Vaikka eduskunta on pääsääntöisesti hyvä työympäristö, osa ihmisistä käyttää valta-asemaansa hyväkseen, kertovat eduskunnan työntekijät tuoreessa Ylen kyselyssä.
Eduskunnassa tapahtuva häirintä ja kyykytys nousi toistamiseen keskusteluun tammikuussa, kun kansanedustaja Ville Merinen (sd.) puhui Ylen Vallan algoritmi -dokumenttisarjassa avustajien epäasiallisesta kohtelusta.
Muun muassa puhemies Jussi Halla-aho (ps.) ja eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio ovat kommentoineet, ettei heidän tietoonsa ollut tullut Merisen kuvaamia tapauksia.
Työoikeuden emeritusprofessorin Seppo Koskisen mukaan väitteiden selvittäminen on työnantajana eduskunnan velvollisuus.
– Eduskunta ei ole mitenkään vapautettu työnantajavelvoitteista, vaan sitä koskevat kaikki normaalit työnantajaa koskevat velvoitteet, Koskinen sanoo.
Koskisen mukaan jo se, että asia tulee eduskunnan johdolle yllätyksenä kertoo siitä, ettei työntekijöiden toimintakyvyn seuraaminen ole ollut riittävää.
– Jos työnantaja on tätä seurannut, sen pitäisi tietää mitä eduskunnassa avustajille tapahtuu. Jos se ei tällaista tiedä, se ei ole seurannut sitä hyvin, Koskinen sanoo.
Nyt tapauksia selvitetään. Hallintojohtaja Rauhion mukaan kysely tehdään noin 40 avustajalle, jotka ovat suorassa työsuhteessa eduskuntaan.
– Meillä on jatkuva seuranta ja valmius puuttua näihin asioihin, Rauhio sanoo.
– Kysymme onko vastaaja kohdannut epäasiallista kohtelua tai häirintää, tai onko ollut havainnut sellaista. Eli ei tarvitse olla omakohtaista kokemusta vaan kysymme myös havainnosta.
Eduskunnassa on jo ilmoituskanavia, johon häirinnästä voi ilmoittaa. Ylen tuoreeseen kyselyyn vastanneista osa kertoi, ettei tiennyt ilmoituskanavien olemassa olosta.
Koskinen: Katastrofin ainekset
Seppo Koskisen mukaan osasyy häirinnälle voi olla se, että työnantajavastuu on hajautunut eduskunnan kanslian ja toisaalta eduskuntaryhmien kesken. Ryhmäkansliamalli otettiin käyttöön vähitelleen vaalikaudella 2015–2019.
Valtaosa kansanedustajien avustajista solmii työsopimuksen eduskuntaryhmän eikä eduskunnan kanslian kanssa, kuten yhden tai kahden kansanedustajan henkilökohtaiset avustajat.
– Ongelmat pysyvät herkemmin piilossa, jos toimivaltasuhteet ja velvollisuudet ovat pilkottuja, eikä kokonaisvastuuta ole kenelläkään, Koskinen sanoo.
– Nyt puheena olevat tapaukset saattavat hyvinkin olla esimerkki siitä ettei ole kyetty reagoimaan tarpeeksi nopeasti ja voimakkaasti.
Koskisen mukaan nykymalli on yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallinen: eduskunnan sisällä on jopa kymmenkunta työnantajaa erilaisine käytäntöineen.
– Olisihan aikamoinen katastrofi, jos kristillisten tai perussuomalaisten eduskuntaryhmä olisi työnantajana aivan toisenlainen toimintatavaltaan kuin eduskunnan kanslia tai demarit, vasemmistoliitto tai kokoomus.
Eduskunnan kanslian olisikin Koskisen mielestä syytä harkita linjaansa eduskunta-avustajien osalta. Nyt eduskunnan sisällä voisi toimia kymmenen erillistä työnantajaa ja oikeushenkilöä.
– Jottei tällaista hajaannusta tulisi näin keskeisen instituution yhteydessä, suosittelen että eduskunnassa toimiii yksi työnantaja. Eduskuntaryhmille kuuluisi konkreettinen työn johto ja valvonta, Koskinen ehdottaa.
Rauhio: Puolueita ei voi suitsia
Hallintojohtaja Pertti Rauhion mukaan on selvää, että vastuu ryhmien avustajien häirintätapauksista on eduskuntaryhmillä.
– Täytyy muistaa, että kyseessä on merkittävimmät poliittista valtaa käyttävät toimielimet tai yhteisöt eli eduskuntaryhmät. Ne eivät missään tapauksessa voi olla jonkin viraston tai virkamiehen alaisia tai valvottavia, Rauhio vastaa.
Eduskuntaryhmät eivät ole kanslian alaisuudessa toimiva kokonaisuus. Rauhio korostaa niiden itsenäisyyttä.
– Se tarkoittaa tietysti sitä, että meillä ei ole tiedonsaantioikeutta ja vielä vähemmän puuttumisen mahdollisuutta näihin tilanteisiin.
RKP:ssä ei kukaan, SDP:ssä kaikki
Se, kuinka moni avustajista kuuluu ryhmäkansliamalliin, vaihtelee puolueen mukaan.
Esimerkiksi kokoomuksen kansanedustajista lähes kaikki eli 45, perussuomalaisten avustajista 15, mutta SDP:ssä kaikki avustajat kuuluvat ryhmäkansliamalliin. RKP:ssä taas kaikilla on henkilökohtaiset avustajat.
Ryhmäkansliamallilla haluttiin torjua muun muassa sitä, että kansanedustajat palkkaisivat perusteettomasti avustajikseen esimerkiksi perhetuttuja. Malli helpottaa myös työn organisointia. Ensimmäisenä sen otti käyttöön SDP.
Ryhmäkansliamalli ei Rauhion mukaan ole ongelman ydin.
– On luontevaa, että poliittista työtä tekevät henkilöt eli kansanedustajien avustajat ovat poliittisten ryhmien palveluksessa, Rauhio sanoo.
16.1.2026 kello 10:32 lisätty tiedot kyselyn taustatiedoista.