Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus kertoo sopeuttaneensa julkista taloutta yhteensä 10 miljardin euron edestä.
Tukia on leikattu, veroja kiristetty, toisaalta on tehty investointeja ja suotu isoja veronkevennyksiä. Tämä kaikki vaikuttaa talouteen ristiin rastiin.
Julkisen talouden tasapainottaminen on yksi Orpon hallituksen suurista lupauksista. Mutta minkä verran hallituksen kipeiksi luonnehditut toimet todella säästävät? Vastaus voi yllättää.
Iso osa talouspäätöksistä ei pienennä julkista alijäämää lainkaan. Lisäksi hallituksen päättämät veronalennukset vesittävät säästöpottia.
– Kaikkien hallituksen päättämien meno- ja tulotoimien julkista taloutta vahvistava vaikutus näyttäisi jäävän noin 3,5 miljardiin euroon, sanoo Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n valvontayksikön johtaja Matti Okko.
Valtiovarainministeriön (VM) arvio on samansuuntainen, mutta kuilu ei ole yhtä raju.
– Vaikutus alijäämään on meidän ennusteessa reilu viisi miljardia vuoden 2027 tasolla, sanoo finanssineuvos Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriön kansantalousosastolta.
Tässä jutussa käymme läpi, mihin lupaus 10 miljardin sopeutuksista sulaa.
Vuosi 2023: 6 miljardia onkin 3
Orpon hallitus aloitti säästötalkoot heti. Jo hallitusneuvotteluissa se sopi kuuden miljardin euron sopeutustoimista.
Muun muassa sosiaali- ja työttömyysturvaleikkaukset toivat suoraa säästöä. Silti jo tuolloin säästötavoite lähti erkanemaan todellisuudesta.
Iso osa säästöistä, jopa kaksi miljardia, oli laskettu työllisyystoimien dynaamisten vaikutusten varaan.
– Suurin erotus tulee näistä rakenteellisista toimista, joiden vaikutuksia vielä odotetaan, VM:n Pääkkönen sanoo.
Oletuksena oli, että työttömyysturvan leikkaaminen kannustaa työttömiä hakemaan ja vastaanottamaan työtä aktiivisemmin. Talous alkaa rullata, kun palkasta tuleva lisäraha käytetään kulutukseen. Näin ei käynyt.
Lisäksi hallitus laski hyvinvointialueiden säästävän 0,9 miljardia. Säästö ei toteutunut kokonaisuudessaan.
– Kuuden miljardin toimenpidepaketin suorat sopeutustoimet olivat käytännössä kolme miljardia, Matti Okko sanoo.
Vuosi 2024: Miljardin työttömyysmaksut ja investoinnit
Vuonna 2024 hallitus jatkoi säästöurakkaansa ja päätti uusista, kolmen miljardin sopeutuksista. Yleisen arvonlisäveron korotus 25,5 prosenttiin toi valtiolle roimasti lisätuloja.
Tähän mennessä sopeutuspäätöksiä oli tehty yhteensä yhdeksän miljardin edestä, mutta VTV:n mukaan koossa oli vain 4,4 miljardia euroa.
Mitä ihmettä?
Tosiasiassa hallitus ei ollut huomioinut 10 miljardin toimenpidepakettiinsa kaikkia toimia, jotka VTV:n mukaan heikentävät julkisen talouden rahoitusasemaa.
Yksi niistä on työttömyysvakuutusmaksun kevennys.
Sillä oli suora vaikutus julkiseen talouteen: bruttona noin 1,4 miljardia ja nettona lähemmäs miljardin. Myöhemmin työttömyysmaksuja nostettiin, mikä tasoitti kuilua joitain satoja miljoonia.
Toinen lovi syntyy VTV:n mukaan neljän miljardin investointiohjelmasta.
Etlan moittimaan investointipakettiin kuuluu niin Turun tunnin junaa, hoitojonojen purkua kuin 400 miljoonan ”elinkeinopoliittinen varaus”.
Rahoja käytetään vuosittain: esimerkiksi viime vuonna 680 miljoonaa, ja tänä vuonna 820 miljoonaa.
Vaikka ohjelma rahoitetaan muun muassa myymällä valtion omaisuutta, VTV:n mukaan se vie kauemmas säästötavoitteesta.
– Investointiohjelma heikentää julkisyhteisöjen rahoitusasemaa. Ohjelmassa toteutettavat menot lisäävät valtion menoja, mutta ohjelman rahoitus ei lisää tuloja, VTV arvioi raportissaan.
VM:n Pääkkönen ei vähentäisi VTV:n tavoin investointeja säästökertymästä, koska ne eivät ole pysyviä vaan kertaluonteisia menoja.
– Kertaluonteisia investointeja ei pitäisi ajatuksellisesti sotkea pysyviin menoihin. Kokonaisuutta arvioidessa yleensä huomioidaan toimet, joilla on pysyvät vaikutus, Pääkkönen sanoo.
VTV taas arvostelee aiempiakin hallituksia siitä, että ne hämärtävät rahankäytön arviointia kutsumalla lisämenoja vaikkapa investoinneiksi.
– Käytännössä menettelyllä luodaan erityiskohtelu osalle valtion investointeja, VTV tiivistää raportissaan.
Vuosi 2025: Veroale söi säästöjä
Vuonna 2025 säästötavoite lipui yhä kauemmas.
Kasvupaketillaan hallitus kevensi palkkaveroja noin miljardilla, ja yritysten maksama yhteisövero aleni 18 prosenttiin.
VTV:n mukaan päätösten jälkeen säästöä oli koossa kaikkiaan enää 2,6 miljardia.
Hallitus uskoi veronkevennysten dynaamisiin vaikutuksiin. Talous elpyy, koska veronalennus parantaa yritysten kannattavuutta, ne investoivat ja pystyvät palkkaamaan työntekijöitä.
Tutkijat kiistelivät väitteestä. Myös VM myönsi, että arvioon sisältyy suurta epävarmuutta.
VTV:n Matti Okko on varauksellinen sen suhteen, että veronkevennykset rahoittaisivat itsensä kokonaan takaisin.
– Lyhyellä tähtäimellä eli vuoden 2027 tasolla niillä on ihan varmasti iso julkista taloutta heikentävä vaikutus, hän sanoo.
Vielä vaikutukset eivät näy.
– Tänä vuonna voimaan astuvat ansiotuloveron kevennykset, ja 2027 voimaan astuva yhteisötuloveron kevennys. Niillä piti olla myös dynaamisia vaikutuksia, mutta ne näkyvät sitten, kun ne tapahtuvat, kuvailee VM:n Pääkkönen.
Suomen Pankki totesi joulukuussa, että henkilö- ja yhteisöverojen kevennykset hidastavat julkisen talouden tasapainottumista.
Syksy 2025: Kikkailemalla miljardi
Syksyllä 2025 hallitus kertoi vielä uudesta, miljardin euron lisäsopeutuksesta. Koossa piti olla 10 miljardin sopeutuspäätökset.
Tästä miljardista lähes puolet kerättiin siirtämällä valtion eläkerahaston varoja ja pienentämällä ara-korkotukilainojen myöntövaltuuksia.
VTV kuvaili menettelyä ”kaunistelutoimeksi”, ja Talouspolitiikan arviointineuvosto ”kikkailuksi”.
10 miljardia koossa?
Viime syksyn budjettiriihen toimet vahvistivat taloutta noin puoli miljardia.
Lisäksi työttömyysvakuutusmaksujen nosto vahvisti julkista taloutta joitain satoja miljoonia.
Kun tämä kaikki lasketaan yhteen, koossa on VTV:n laskemat julkista alijäämää pienentävät 3,5 miljardin euron säästöt.
Onko se paljon vai vähän?
– Vaikutukset jäävät merkittävästi pienemmäksi kuin se, mitä hallitus on julkilausunut, kun otetaan huomioon nekin päätöstoimet, jotka eivät ole mukana hallituksen toimenpidepaketissa, Okko summaa.
Hallituksen valikoiva laskentatapa
Onko hallitus kuitenkin liioitellut talouspoliittisten päätöstensä merkitystä, kun se väittää tehneensä 10 miljardin sopeutukset?
– Sellaista johtopäätöstä ei mielestäni voi tehdä. Hallitus on tehnyt paljon toimia ja toimien kokonaisuus on hyvin lähellä sitä 10 miljardia, vaikka kaikki ei ennusteessa vielä näykään, vastaa VM:n Pääkkönen.
VTV:n Okon mukaan hallituksen viesti toimien vaikutuksista on ollut valikoivaa.
– Valikoivaa juuri siltä osin, että joitain finanssipoliittisia päätöksiä ei ole laskettu siihen, ja nimenomaan niitä vastakkain vaikuttavia toimia on jätetty huomioimatta hallituksen säästöpaketissa, Okko sanoo.
Hän painottaa, että hallituksen tekemät säästötoimet ja rakenteelliset uudistukset ovat olleet tarpeellisia velkakestävyyden kannalta. Niitä joudutaan tekemään vielä lisää.
2026 luvassa lisää säästöjä
Keväällä edessä on hallituskauden viimeinen kehysriihi. Suomi on nyt huonon taloustilanteensa vuoksi EU:n alijäämämenettelyssä eli ”tarkkailuluokalla”.
Koska aiemmin päätetyt säästöt eivät ole toteutuneet suunnitellusti, hallitus aikoo valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan valmistella uusia säästöjä kuluvalle vuodelle, alijäämämenettelystä riippumatta.
Ylelle Purra kertoi joulukuussa, että hänen ehdottamansa säästölista on edelleen käytettävissä, jos perussuomalaisten hallituskumppanit siitä innostuvat.