Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Helsingin seudun liikenteen (HSL) joka kymmenes bussilinja on niin tappiollinen, että lipputulot kattavat alle kymmenen prosenttia kuluista.
Tappiollisimpia reittejä löytyy yölinjoista, lähibusseista ja maaseudun reiteistä.
Lipputulot kattoivat esimerkiksi yölinjojen kokonaiskuluista vain 14 prosenttia.
Monella huonosti kannattavalla linjalla on keskimäärin vain muutama matkustaja vuoroa kohden.
Bussilinjojen kannattavuus vaihtelee paljon. Muutamat linjat tuottavat voittoja. Keskimäärin lipputulot kattavat noin puolet kuluista.
Ylen tiedot perustuvat HSL:n selvitykseen, joka koskee viime kevättä. HSL on arvioinut linjojen kannattavuutta suuntaa-antavasti.
Yksikön päällikkö Tero Mertanen HSL:stä muistuttaa, että numerot ovat melko lyhyeltä jaksolta eikä niistä kannata tehdä liian suoria johtopäätöksiä.
Bussilinjojen tappiollisin kymmenys aiheutti vain noin kaksi prosenttia kokonaiskuluista, koska niissä vuoroväli on usein harva.
Mertasen mukaan linjojen taloudellisuutta arvioidessa pitää huomioida myös kokonaisuus.
Joidenkin huonosti kannattavien linjojen auto palaa lähtöpisteeseen paljon täydempänä varianttilinjana, jonka reitti ja kirjaintunnus poikkeavat tulomatkasta.
Myös pakollisten koulukyytien ja ihmisten liikkuvuuden turvaamiseksi halutaan ylläpitää hyvin tappiollisiakin reittejä.
– Yölinjojen olemassaolon yksi peruste on se, että niitä vastaava metro- ja junaliikenne tulisi paljon kalliimmaksi, sanoo Mertanen.
Vain kolme matkustajaa lähtöä kohden
Yksi HSL:n tappiollisimmista linjoista on 996. Se ajaa Sipoossa Söderkullan ja Kitöön väliä koulupäivinä.
Linja maksaa vuodessa noin 110 000 euroa. Suuntaa-antavan laskelman mukaan kuluista noin 6 prosenttia saadaan lipputuloista. Loput maksaa Sipoon kunta.
Sipoon liikennesuunnittelija Emeliina Kortesniemi sanoo, että bussilinjojen tarkoitus on turvata koulu-, työ- ja asiointimatkat.
– Jos linja 996 lakkautettaisiin, alueelle ei jäisi ollenkaan joukkoliikennettä.
Linjaa käyttävät etenkin koululaiset. Viime keväänä vuoroja oli kuusi molempiin suuntiin.
Matkustajia oli keskimäärin kolme vuoroa kohden. Välillä auto ajaa reitin tyhjänä.
Voisiko vuorojen harventaminen ja niiden tarkempi kohdistus koulupäivien rytmiin olla järkevää?
Kortesniemen mukaan HSL laatii aikataulut. Niissä on huomioitu koulunkäynti. Hänen mielestään palvelutaso on jo nyt heikko linjan 996 varrella.
Sipoo ei ole vertaillut, tulisivatko koulukyydit takseilla halvemmaksi.
Sipoo maksoi viime vuonna HSL:lle yhteensä 3,2 miljoonaa. Summaan sisältyy bussilinjojen tukien ohella muitakin kuluja.
HSL:n tilastoimissa linjakohtaisissa matkustajamäärissä saattaa esiintyä epävarmuuksia.
Yölinjalla neljä matkustajaa
Yöbusseissakaan matkustajien määrä ei aina päätä huimaa. Huonoiten kannattava yövuoro viime keväänä oli 431N. Se kulkee Helsingin keskustasta lentokentälle läpi viikon.
Lipputulot kattoivat noin 4 prosenttia kuluista. Nousuja oli keskimäärin neljä lähtöä kohden.
Tammi–toukokuussa 2025 linjan kustannukset olivat yhteensä noin 120 000 euroa. Helsinki ja Vantaa maksoivat siitä noin 115 000 euroa.
Yölinjoja käyttää etenkin juhlakansa viikonloppuisin.
Liikenneinsinööri Juho Björkman Helsingin kaupungilta toteaa, että yöbusseja tarvitsevat myös monet työssäkäyvät.
Linjojen suunnittelussa on hänen mukaansa keskeistä houkutella mahdollisimman paljon ihmisiä joukkoliikenteeseen. Näin saadaan liikenne sujuvammaksi.
Samalla pitää huomioida kattavuus. Kävelymatkat eivät saa olla liian pitkiä. Ihmisten pitää päästä sairaaloihin, hoivakoteihin ja töihin.
Niinpä on perusteltua ylläpitää myös huonosti kannattavia reittejä, toteaa Björkman.
– Hyvin vähän käytettyihin yövuoroihin on kuitenkin syytä suhtautua tietyllä kriittisyydellä. Taloudellinen tehokkuus on tärkeää, hän jatkaa.
Osa lähibusseistakin tulee kalliiksi
Osa lähibusseistakin on heikosti kannattava. Siuntiossa liikennöinyt lähibussi 915AK oli kaikkein tappiollisin linja viime keväänä.
Sen lipputulot kattoivat vain noin kaksi prosenttia kuluista. Matkustajia oli keskimäärin noin kaksi lähtöä kohden.
915AK-linjasta tuli tosin vain 8 100 euron kokonaiskulut tammi-toukokuussa. Lähtöjä oli vain viisi viikossa. Sama auto ajoi muitakin linjoja päivän mittaan.
Siuntion kunnan mukaan bussiliikennettä on sittemmin tehostettu karsimalla erityisesti kouluvuorojen ulkopuolelta linjoja, joissa on vähän matkustajia.
Lähibussit ovat pikkubusseja, joissa on matala lattia. Ne soveltuvat etenkin ikäihmisille, mutta kaikki saavat käyttää niitä. Asiakkaina on myös esimerkiksi koululaisia ja työssäkäyviä.
Tero Mertasen mukaan lähibusseja tarvitaan, koska ne täydentävät peruslinjoja ja menevät lähelle palveluja, kuten kirjastoja, kouluja ja kauppoja.
– Ne ovat ketterämpiä kuin isot bussit. Niillä pääsee pienemmillekin kujille, sanoo Mertanen.
Keskustelu päättyy torstaina 12.2. kello 23.