Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Vuokra- ja omistusasuminen jakautuvat yhä vahvemmin eri asuinalueille monissa kaupungeissa.
Pääkaupunkiseudulta löytyy useita alueita, joissa vuokralla asuvien osuus on yli 70 prosenttia kotitalouksista.
Tämä ilmeni, kun Yle selvitti vuokra- ja omistusasumisen eroja postinumeroalueittain Tilastokeskuksen tiedoista.
Katso, miten vuokra- ja omistusasuminen jakautuvat sinun kotiseudullasi:
Leinelässä suurin osa asuu vuokralla
Kehäradan varressa Vantaalla sijaitseva Leinelä on yksi pääkaupunkiseudun vuokravaltaisimmista postinumeroalueista.
Noin kahdeksan kymmenestä asukkaasta asuu alueella vuokralla. Tähän sisältyy noin 250 asumisoikeusasuntoa.
Pakkaslumi natisee jalkojen alla, kun Alisa Ruokanen kävelee lähikaupan edustalla kumppaninsa kanssa. Hän on asunut Leinelässä vuokralla yhdeksän vuotta.
Vuokra-asuminen on ollut hyvä ratkaisu opiskelujen aikana.
– Olemme voineet säästää omaan asuntoon, Ruokanen kertoo suunnitelmistaan.
Yli 1,6 miljoonaa ihmistä asuu vuokralla Suomessa. Se on noin kolmannes kaikista kotitalouksista.
Määrä on kasvanut useiden vuosien ajan. Vuokralla asumisen yleistymistä selittävät monet tekijät.
Epävarma taloustilanne ja työttömyyden uhka voivat tehdä vuokra-asumisesta omistusasumista houkuttelevamman vaihtoehdon.
– Vuokralla asumiseen vaikuttaa etenkin taloustilanne, eli ihmiset eivät uskalla ottaa asuntolainaa, sanoo Vuokralaiset VKL ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita.
Myös pätkätyöt ja muutot työn perässä voivat estää sitoutumisen omistusasuntoon. Moni asuu yksin, mikä voi vaikuttaa mahdollisuuksiin ostaa asunto.
Erkki Rintala on asunut Leinelässä vuokralla puolitoista vuotta taloudellisen pakon vuoksi.
Rintala asui yli 40 vuotta omistusasunnossa, mutta korkojen noustua vuonna 2024 hänen taloutensa romahti. Hän myi asuntonsa, maksoi velkansa ja muutti vuokralle.
– Olen jo seitsemänkymppinen. En enää tässä iässä haaveile omistusasumisesta.
Yli 70 prosenttia vuokralla 40 alueella
Vuokravaltaistuminen näkyy etenkin suurissa kaupungeissa.
Helsingissä vuokra-asujien määrä ylitti omistusasujien määrän jo vuonna 2013. Myös Turussa, Jyväskylässä ja Tampereella yli puolet asuntokunnista asuu vuokralla.
Suomessa on 40 postinumeroaluetta, joilla yli 70 prosenttia asukkaista asuu vuokralla. Se on 1,3 prosenttia yhteensä 3 018 postinumeroalueesta.
Vuokralla asuvien suuri määrä ei tarkoita, että alue olisi huono-osainen. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa suuri osa asukkaista asuu vuokralla, vaikka monet ovat hyvin toimeentulevia.
Vuokrat ovat laskeneet, mikä voi lisätä vuokralla asumisen houkuttelevuutta.
– Vuokralaisuudessa korostuu mahdollisuuksien moninaisuus. Voi olla kivaa asua tietyllä alueella vuokralla jonkin aikaa. Vuokra-asunnosta pääsee helposti muuttamaan, jos ei viihdy, Anne Viita arvioi.
Vantaan Leinelä on esimerkki uudehkosta asuinalueesta, jonne on rakennettu paljon pieniä asuntoja. Ensimmäiset kodit valmistuivat noin 15 vuotta sitten.
Asuntojen keskipinta-ala on noin 53 neliömetriä. Se on Vantaan pienimmästä päästä.
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professorin Mari Vaattovaaran mukaan asuntojen pieni koko on yksi asia, joka selittää korkeaa vuokralaisten osuutta.
Pienet asunnot ovat kiinnostavia kohteita asuntosijoittajille, koska niistä voi saada hyvän tuoton suhteessa neliöhintaan.
Vaattovaara on huolissaan jo 15 vuotta jatkuneesta yksiöiden rakentamisen buumista.
– Kaupunkien pitäisi palvella moninaisia asumisen tarpeita, mutta tässä ovat täyttyneet lähinnä rakennusteollisuuden tarpeet. Kaupunkilaiset ovat jääneet heittopusseiksi.
Vaattovaaran mielestä alueiden eriytyminen eli segregaatio on pahentunut, koska moniin paikkoihin on rakennettu liikaa pieniä asuntoja, joissa asuu lähinnä vuokralaisia.
Eriytyminen syvenee, kun asukkaat vaihtuvat usein ja huono-osaisuus kasaantuu tietyille alueille.
– Laaja keskiluokka alkaa välttää alueita, joille on tullut huono maine.
Leinelästä piti tulla toisenlainen
Suurin osa suomalaisista asuu edelleen omistusasunnossa. Leinelässä omistusasunnossa asuu noin 20 prosenttia asukkaista.
Reima Sipari muutti perheineen omaan erillistaloon puoli vuotta sitten.
Siparit asuivat aiemmin vuokralla kerrostalossa, mutta perheenlisäyksen myötä tilantarve kasvoi. Leinelästä löytyi sopiva koti hyvien liikenneyhteyksien ja luonnon läheltä.
– Tämä tuntui mukavalta paikalta. Mietimme, että kun olemme pidemmän aikaa täällä, omistusasuminen on järkevämpää.
Useissa kaupungeissa uusille alueille suunnitellaan omistus- ja vuokra-asumista, jotta alueet eivät eriytyisi.
Pääkaupunkiseudulla ainakin Helsingissä ja Vantaalla säännellään rakennettavien asuntojen kokoa kaavamääräyksissä ja tontinluovutusohjeissa. Kaupungit edellyttävät, että tietty määrä asunnoista on perheasuntoja.
Leinelässäkin kaupungin tavoitteena on omistus- ja vuokra-asumisen tasapainoinen suhde. Alueella on vielä rakentamattomia tontteja.
Vantaan asumisasioiden päällikkö Elisa Ranta kertoo, että nykyisessä markkinatilanteessa vuokra-asuntojen rakentaminen on ollut rakennusliikkeille omistusasuntoja kannattavampaa.
– Emme ole saaneet viime vuosina myytyä tai vuokrattua kaupungin tontteja, jotka on varattu omistusasuntojen rakentamiseen. Kysyntää ei ole ollut.
Professori Mari Vaattovaaran mielestä kaupungit eivät ole ottaneet riittävästi huomioon pienten asuntojen päätymistä sijoittajille.
– Tämä kaikki on kaupunkien käsissä. Ne voivat vaikuttaa siihen, millaista asumista suunnitellaan.