Putositko kärryiltä Trumpin tulli­uhittelusta? Lue tästä, mitä tilanteesta nyt tiedetään

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo korottavansa kahdeksan eurooppalaisen maan tulleja, ellei Yhdysvallat saa ostaa Grönlantia.

Mielenosittajat sadoittain USA:n konsulaatin edessä. Grönlannin lippuja.
Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa järjestettiin mielenosoitus 17. tammikuuta Trumpin Grönlannin osto- tai valtauspuheita vastaan. Kuva: Rinna Härkönen / Yle

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaa useita Euroopan maita uusilla tuontitulleilla Grönlannin vuoksi.

Kokosimme tähän juttuun, mitä tilanteesta tiedetään nyt.

Mistä on kyse?

Trump on toistuvasti ilmoittanut haluavansa liittää Grönlannin Yhdysvaltoihin. Grönlanti puolestaan on sanonut, että se haluaa olla osa Tanskaa, EU:ta ja Natoa.

Euroopan maat lähettivät viime viikolla sotilashenkilöstöä Grönlantiin Tanskan pyynnöstä. Tämän seurauksena Trump uhkasi Suomea, Ruotsia, Norjaa Tanskaa, Saksaa, Britanniaa, Alankomaita ja Ranskaa tuontitulleilla, sillä ne ”pelaavat vaarallista peliä”.

Milloin tullit tulisivat voimaan?

Kymmenen prosentin tuontitullit tulisivat voimaan 1. helmikuuta alkaen. Kesäkuun alusta ne nousisivat 25 prosenttiin.

Trumpin mukaan tullimaksuja perittäisiin, kunnes on saavutettu ”sopimus Grönlannin täydellisestä ja kokonaisesta ostosta”.

Miten Euroopassa on reagoitu?

Euroopan maat tyrmistyivät Trumpin reaktiosta, ja hänen lähestymistapansa on tuomittu laajasti.

Esimerkiksi Suomen presidentti Alexander Stubb totesi, että Suomi lähtee siitä, että liittolaisten kesken asiat ratkaistaan keskustelemalla ja yhteisillä pelisäännöillä, ei luomalla painetta. Uhittelun kohteeksi joutuneet maat julkaisivat sunnuntaina myös yhteisen lausunnon Grönlannin puolesta.

Talouslehti Financial Timesin mukaan EU harkitsee 93 miljardin euron tullien asettamista Yhdysvalloille.

Vastatoimia valmistellaan eurooppalaisten johtajien neuvotteluvaltteina Davosin talousfoorumin kokouksiin tällä viikolla.

Miksi Trumpin aikeet kuohuttavat?

Tilanne on poikkeuksellinen, sillä Trump käyttää kauppapolitiikkaa painostuskeinona omia liittolaisiaan vastaan turvallisuuspoliittisessa kysymyksessä. Euroopassa tämän tyyppiseen keskusteluun liittolaisten välillä ei ole totuttu.

Uhkailu vahvistaa myös entisestään käsitystä siitä, että Yhdysvaltoja ohjaa johtaja, jonka ajattelua on enenevässä määrin vaikea ymmärtää, hankala ennakoida ja mahdotonta hyväksyä, kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain-toimittaja Juri von Bonsdorff analyysissään. Muun muassa tästä syystä Grönlannista on muodostumassa Euroopalle odottamaton ja vaarallinen kriisi vailla helppoa ratkaisua.