Sairaanhoitajia, lähihoitajia, lääkäreitä ja toimintaterapeutteja.
Näitä kaikkia tarvittaisiin Pohjois-Ruotsissa ja osin kipeästikin.
– Tarve on aika kova, jotta vuorolistat saadaan pyörimään. Pitäisi saada kipeästi henkilökuntaa, kertoo Kalixin sairaalassa sairaanhoitajana työskentelevä Eva-Lisa Nordström.
Kun Suomessa useat hyvinvointialueet painivat säästöpaineiden kanssa, rajan toisella puolella työntekijöistä on paikoin kovakin pula.
Tiistaina Simossa järjestettiin infotilaisuus, jossa Kalixin ja Haaparannan kuntien edustajat ja hoiva-alan ammattilaiset kertoivat Ruotsin työmahdollisuuksista ja käytännön vaatimuksista.
– Tulin kuuntelemaan, millaiset työmahdollisuudet Ruotsin puolella on, kertoo Länsi-Pohjan sairaalasta yt-neuvottelujen myötä irtisanottu Taija Rautiainen.
Huoli tulevasta ajaa Ruotsiin
Monen muunkin hoitoalan ammattilaisen katse kääntyy nyt Ruotsin suuntaan.
– Tilanne on ajanut meidät pakosta tähän. Varmasti jokainen on pohtinut, mitä tekee, jos Länsi-Pohjan sairaala kuolee kokonaan ja meidän työmme siirtyvät muualle, pohtii leikkaushoitajana sairaalassa työskentelevä Lotta Berg.
Myös Bergin kollega Milla Vilmi on huolissaan tilanteesta.
– Pitää näin alustavasti tutkia asiaa. Tietenkin toivomme, että saamme jatkaa töitä Länsi-Pohjan sairaalan leikkaussalissa.
Hanna-Liisa Sutinen saapui paikalle Kemijärveltä asti. Sutisen mielestä Ruotsin työmahdollisuudet vaikuttavat mielenkiintoisilta.
– Palkka neuvotellaan henkilökohtaisesti, ja työpaikkoja on tarjolla paljon koko Norrbottenin alueella. Siellä on varaa, mistä valita. Myös työhön perehdytys kuulosti hyvältä.
Ruotsissa työtä arvostetaan, sanoo hoitaja
Noin 28 vuotta Kalixissa sairaanhoitajana ja yksikönjohtajana työskennellyt torniolainen Tiina Patokoski esitteli Simossa Ruotsin työmahdollisuuksia.
Hänen mukaansa Ruotsissa palkkaus on parempi ja sairaanhoitajan työn arvostus korkeammalla.
– Sairaanhoitaja tekee sairaanhoitajan töitä, kun Suomessa sairaanhoitaja on usein ensin mukana ihan perushoidossa ja sen jälkeen hoitelee omia töitään.
Myös työvuorosuunnittelu on joustavaa.
– Työntekijät suunnittelevat itse työvuoronsa. Sen jälkeen työvuorosuunnittelija tulostaa työvuorolistan ja työntekijät muuttavat tarvittaessa vuorojaan siten, että kaikissa vuoroissa on tarpeeksi porukkaa, Patokoski kertoo.
Lisäksi työtiloja on parannettu esimerkiksi Kalixin sairaalassa, minne avattiin juuri muun muassa uudet leikkaussalit.
Pratar du svenska?
Ruotsiin töihin lähtevän pitää kuitenkin ottaa huomioon useita asioita. Patokoski korostaa, että etenkin ruotsin kielen osaaminen on tärkeää.
– Pitää olla varma, että ymmärtää, mitä esimerkiksi lääkäri sanoo. Hyvä perustaso riittää ja ammattisanastoa oppii työn ohessa. Perehdytyksen aikana voi myös käydä erilaisia kielikursseja.
Juuri kielivaatimukset mietityttävät suomalaisosaajia.
– Sairaanhoitajan työssä on tosi tärkeää, että pystyy sanoittamaan asioita riittävän hyvin, sekä kirjallisesti että suullisesti, sanoo Hanna-Liisa Sutinen.
– Kun ei tule käytettyä ruotsin kieltä, niin se on suurin henkinen este, vaikka osaakin jonkin verran ruotsia, pohtii Milla Vilmi.
Tiistain infotilaisuuden järjestivät Keminmaa, Simo ja Tervola yhteistyössä Meri-Lapin työllisyysalueen kanssa. Paikalla oli myös rajaneuvonnan väkeä.
Keminmaan työllisyyspalvelukoordinaattori Tanja Metsävainio oli tyytyväinen osallistujamäärään.
– Näyttää, että tilaisuudelle oli kysyntää ja se tuli oikeaan saumaan, iloitsee Metsävainio.
Sairaanhoitaja Hanna-Liisa Sutinen ei pidä mahdottomana ajatusta, että hänen työpaikkansa olisi tulevaisuudessa Ruotsissa.
– Tykkään nykyisestä työstäni tosi paljon, mutta toisaalta perhetilanteeni on aika hyvä, lapset ovat jo isoja ja mies kulkee omissa töissään. Olen aina ollut ehkä vähän seikkailuhaluinen.