Etelä-Karjalan hyvinvointialue (Ekhva) aikoo uudistaa tapansa palvella ihmisiä.
Muutoksen taustalla on hyvinvointialueen tarve säästää ja järjestää palvelut uusiksi tehokkaammin ja vähemmällä rahalla. Muutos tulee näkyviin ensimmäiseksi terveysasemilla.
Kysyimme hyvinvointialueelta, mikä muuttuu ja miten se vaikuttaa ihmisten saamaan palveluun. Kysymyksiin vastasivat Ekhvan asiakkuusjohtaja Jarno Mäkinen ja avopalveluiden johtaja Minna Häyhä.
1. Riittääkö nyt yksi puhelu?
– Kyllä, yksi puhelinsoitto riittää asiakkaan asian eteenpäin viemiseen. Pyrkimys on, että asiakkaan asiat otetaan kerralla haltuun. Hän ei jää yksin ongelmiensa kanssa, sillä hänelle nimetään vastuuhenkilö, joka vie asiaa eteenpäin. Vastuuhenkilö on joko sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä, Mäkinen sanoo.
2. Missä uutta toimintamallia kokeillaan?
– Alamme kokeilla toimintamallia Joutsenon terveysasemalla helmikuussa. Aluksi se koskee noin kahdenkymmenen työntekijän työtä. Jatkamme kokeilua vuoden loppuun saakka ja keräämme kokemuksia. Jos kaikki menee hyvin, ensi vuonna malli tulee käyttöön myös muilla terveysasemilla, Mäkinen sanoo.
3. Miten sosiaalipalvelut muuttuvat?
– Me tuomme terveys- ja sosiaalipalvelut yhteen. Tarkoitus on, että sosiaali- ja terveyspuolen ihmiset tekevät työtä fyysisestikin lähellä toisiaan. Lakimuutoksen ansiosta voimme jakaa potilaiden tietoja myös ilman asiakkaan suostumusta, mikä helpottaa yhteistyötä, Mäkinen sanoo.
”Seuraamme sitä, onnistummeko vähentämään ihmisten palloilua palveluverkostossamme”, sanoo Ehvan asiakkuusjohtaja Jarno Mäkinen:
4. Miten perusterveydenhuolto muuttuu?
– Perusterveydenhuollossa on otettu käyttöön tiimimalli. Siinä yli 65-vuotiaat ja henkilöt, joilla on pitkäaikaissairaus, ottavat yhteyttä suoraan omaan tiimiin. Tiimin työntekijät huolehtivat potilaan hoidon jatkuvuudesta yhdessä. Nämä palvelut tuotetaan lähipalveluna, Häyhä sanoo.
– Sen sijaan harvemmin tarvittavia palveluita on tarjolla keskitetysti nimetyillä terveysasemilla. Tällaisia ovat esimerkiksi kiirevastaanoton palvelut alle 65-vuotiaille. Esimerkiksi Taipalsaaren kiirevastaanotto on siirtynyt keskussairaalalle, Häyhä sanoo.
5. Miten palvelu paranee, vaikka henkilöstöä ja rahaa on vähemmän?
– On mahdollista tehdä muutoksia, jotka samaan aikaan parantavat asiakkaan kokemusta, henkilöstön työtä ja tuovat säästöjä. Nykymalli ei ole täydellinen. Meillä on ongelmia esimerkiksi siinä, että on tehty päällekkäistä työtä ja hoidettu ihmisiä väärässä paikassa väärään aikaan, Mäkinen sanoo.
6. Miten henkilöstö suhtautuu muutokseen?
– Pääosin positiivisesti, koska tämä selkiyttää työtä ja ajanhallintaa. Viime syksynä olemme tehneet valmistelutyötä esihenkilöiden kanssa. Nyt tiimimallin käynnistyttyä toiminnan kehittämistä päästään tekemään enemmän henkilöstön kanssa. Seuraamme tilannetta tarkasti ja teemme tarvittaessa muutoksia, Häyhä sanoo.