Kajaanin 375-juhlavuosi käynnistyy näyttävästi: merkkirakennukset ovat viikonloppuna osa valotaidetta

Valotaiteilija Kari Kola tiimeineen valaisee kuusi kohdetta Kajaanissa juhlavuoden kunniaksi. Hän toivoo ihmisten kokevan yhteisöllisiä hetkiä.

Yksi valaistavista kohteista on Kajaanin Rauniolinna.

Pietari Brahen perustama Kajaanin kaupunki täyttää tänä vuonna 375 vuotta.

Juhlavuoden lähtölaukaus koetaan viikonloppuna, kun valotaiteilija Kari Kola valaisee Kajaanin keskustassa sen tuntumassa kuusi merkittävää rakennusta: Raatihuoneen, taidemuseon, kirkon, palotornin, rauniolinnan ja Kaukametsän kulttuuri- ja kongressikeskuksen alueen.

Valaistukset syttyvät lauantaina 24. tammikuuta iltapäivän hämärässä ja sammuvat maanantaiaamuna. Kolan valotaiteen päävärit Kajaanissa ovat oranssi, sininen ja valkoinen.

Isot ilmaelementit kiinnittävät Kolan mukaan huomion kymmenien kilometrien päästäkin. Esimerkiksi vanha palotorni tulee erottumaan korkeana valopatsaana.

– Uskon, että tänne tulee paljon ihmisiä, jotka eivät ole edes tietoisia tapahtumasta, mutta he tulevat paikalle mielenkiinnosta, kertoo Kola.

Valotaiteilija Kari Kola rakentaa ryhmänsä kanssa valotauluja Kajaanin Raatihuoneen salissa.
Kari Kola on tehnyt valotaidetta yli 20 vuotta. Taustalla hänen tiiminsä asentaa Raatihuoneen ikkunoihin led-paneeleja, joissa näkyy valokuvia kajaanilaisista. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Hitaus yhtenä elementtinä

Kari Kolan ideana on saada ihmiset rauhoittumaan. Hän suosittelee käyttämään aikaa valotaiteen äärellä, sillä kaikki ei ole sitä, miltä ensisilmäyksellä näyttää.

– Käytämme paljon hyvin hitaita asioita, ja pyrimme saamaan ihmiset nimenomaan pysähtymään sen hitauden ympärille, sanoo Kari Kola.

Kajaanin keskustan kartaan on merkitty Kaukametsän alue, rauniolinna, raatihuone, taidemuseo, kirkko ja palotorni.
Valaistavat kohteet muodostavat Kajaanin keskustaan kävelyreitin, joka sopii kaikenikäisille. Kuva: Hanne Kinnunen / Yle, Mapcreator, Open street map

Kajaanin juhlavuoden yhtenä teemana on yhteisöllisyys, valotaiteen äärellä yhteisöllisyyden voi kokea myös tuntemattomien kanssa.

– Elämme aika hektisiä ja raskaitakin aikoja. Toivon, että ihmiset kokevat positiivisena tämän kokonaisuuden, ja muistavat, että on ihan ok vain olla.

Kola on halunnut tehdä teoksensa kajaanilaista kulttuuriperintöä kunnioittaen. Osa tarinaa ovat myös kajaanilaiset henkilöt, jotka kurkistavat Raatihuoneen ikkunoihin laitetuista led-paneeleista.

– Olen vieras täällä, tulen kajaanilaisten tonteille. Valotaiteen pitää kertoa tästä paikasta. Valo ja rakentamani sisältö ovat vain väline sille, mitä täällä jo on.

Valotaiteilija Kari Kola Kajaanin Raatihuoneen edessä.
Vierekkäin sijaitsevat Raatihuone (oik.) ja taidemuseo fuusioituvat valotaiteen kautta. Taidemuseon seiniin Kari Kola projisoi isoja kuvamosaiikkeja. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Kajaanilaiset ovat toivoneet valotaidetta

Kari Kola on valaissut Kajaanin rauniolinnan jo kerran aiemminkin, vuoden 2020 kekrijuhlassa. Silloin rauniolinna kylpi sinisen, violetin ja pinkin sävyissä.

Rauniolinna jäi Kari Kolan mieleen kummittelemaan, nyt hänellä on mahdollisuus valaista se uudestaan. Rauniolinna saa myös äänimaiseman.

– Hyvin eteerinen kokonaisuus on tulossa, mennään meditatiivisuuden ympärillä. Rauniolinna on ehdottomasti yksi meidän pääkohteitamme.

Kajaanin kulttuuri- ja tapahtumapäällikkö Minna Tuunaisen mukaan kajaanilaiset ovat toivoneet valotaidetta useammassa yhteydessä vuosien varrella.

– Olemme myös kaupungin tapahtumapuolella miettineet, miten saisimme talven sydämeen valoa ja elämää, kertoo Tuunainen.

Juhlavuoden aikana moni valaistavista rakennuksista täyttää vuosia. Tuunaisen mukaan valotaide on samalla tapa nostaa esille juhlivia julkisia rakennuksia.