Joensuulaisessa päiväkoti Touhula Merikartassa ilmenneet toistuvat väkivaltatilanteet heijastavat laajempaa ongelmaa varhaiskasvatuksen laadussa. Näin arvioi kasvatustieteen professori Päivi Pihlaja Itä-Suomen yliopistosta.
Pihjalan mukaan koulutetun henkilökunnan puute on usein keskeinen tekijä väkivaltatilanteiden taustalla.
Yle kertoi eilen, että yksityistä päiväkotia valvova Joensuun kaupunki on ryhtynyt toimiin väkivaltatilanteiden kitkemiseksi. Päiväkodissa on esiintynyt syksystä lähtien toistuvia lastenvälisiä väkivaltatilanteita, joihin ei ole pystytty puuttumaan.
Touhula-päiväkodin liiketoimintajohtajan Helena Väisäsen mukaan henkilöstömäärä on ollut riittävä ja ongelmia yritetään ratkoa yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Päiväkotiin aiotaan myös palkata kevään ajaksi yksi työntekijä lisää.
Joensuun kaupungin varhaiskasvatuksen koordinaattori Tuula Pikkarainen kertoo, että päiväkoti on syyskauden aikana myös hankkinut ostopalveluna erityisopettajan ohjausta ja konsultaatioita kuusi kertaa.
Kaupunki ei toistaiseksi ohjaa uusia lapsia tähän päiväkotiin.
Lapsen väkivalta ei ole yksilön ongelma
Kasvatustieteen professori Päivi Pihlaja ei tunne joensuulaispäiväkodin tapausta yksityiskohtaisesti, vaan arvioi sitä yleisellä tasolla.
Hän korostaa, että lasten väkivaltainen käyttäytyminen ei ole vain yksilön ongelma. Lapset käyttäytyvät ja oppivat niissä olosuhteissa, joita heille tarjotaan. Siksi ympäristöön ja pedagogiikan laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota.
– Jos 3-5-vuotiaat purevat, potkivat ja lyövät, niin lasten tunne-elämän kehitystä on jollakin tavalla häiritty tai jokin olosuhde häiritsee, professori Pihlaja sanoo.
Pihlajan mukaan varhaiskasvatuksen laatu on suoraan yhteydessä henkilöstön koulutustasoon. Hän pitää erityisen huolestuttavana pätevien varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien puutetta.
– Jos meillä olisi perusopetuksessa sama tilanne, se olisi kansallinen hätätila, hän toteaa.
Hän ei pidä hyvänä kehitystä, jossa erityisopettajista on tullut lähinnä konsultoivia asiantuntijoita. Aikaisemmin päiväkodeissa oli pienryhmiä, joissa oli koko ajan erityisopettaja paikalla. Nyt tällaisista pienryhmistä on luovuttu.
Touhula Merikartassa on ollut varhaiskasvatuksen koordinaattorin Tuula Pikkaraisen mukaan pääosin päteviä varhaiskasvatuksen opettajia ja henkilökuntaa on ollut riittävästi.
Väkivallan kierre on saatava katkaistua
Väkivaltatilanteisiin puuttumiseksi Pihlaja suosittelee erityisopettajan palvelujen lisäämistä ja kokonaisvaltaista arviointia päiväkodin toiminnasta. Erityisopettaja pystyisi arvioimaan sekä pedagogista toimintaa että lasten hyvinvointia. Lisäksi tarvittaisiin moniammatillista yhteistyötä, johon osallistuisivat myös sosionomit ja psykologit.
– Tällainen kierre täytyy saada katki, koska muuten se jatkuu.
Päiväkodin arjessa toimiviksi keinoiksi Pihlaja nimeää ennakoivan ohjaamisen, suunnitelmallisuuden, johdonmukaisuuden ja empatian. Lasten ystävyyssuhteiden tukeminen ja lapsituntemus vahvistavat myönteistä kehittymistä. Sen sijaan rankaiseminen, vihamielinen asenne ja lapselle huutaminen lisäävät käytösongelmia.
Professori ihmettelee päiväkodin tapauksessa mainittua ”valvomatonta leikkiä”. Hänen mukaansa päiväkodissa ei voi olla tilanteita, joissa aikuiset eivät tiedä, missä lapset ovat tai mitä he tekevät.
– Lapset tarvitsevat ohjausta myös leikkitilanteissa.