Laukaalaisen Vihtavuoren koulun oppilaat ovat joutuneet tänä keväänä kumitustalkoisiin. Syynä ovat kunnan säästöt.
Oppilaat joutuvat kumittamaan osan tehtäväkirjoistaan tyhjäksi, koska koululla ei ole varaa hankkia uusia.
Kumittaminen koskee alakoulun englannin kirjoja ja yläkoulun ruotsin kirjoja. Jatkossa oppilaat saavat käyttöönsä jo kerran täytetyt kirjat.
Vihtavuoren koulu on yhtenäiskoulu, jossa on hieman yli 600 oppilasta.
Vihtavuoren koulun 9.-luokkalaiset Oili Mäki-Kulmala ja Nikolas Perkkiö kertovat, mitä he ajattelivat, kun he kuulivat kirjojen kumittamisesta.
Rehtori: ”Jos saisimme valita, emme kumittaisi”
Laukaa tavoittelee tältä vuodelta jopa 3,4 miljoonan euron säästöjä. Säästöistä 1,4 miljoonaa euroa kohdistuu kunnan sivistystoimeen.
Perusopetus on kunnan suurin kuluerä, joten iso osa sivistystoimen säästöistä osuu siihen.
Vihtavuoren koulun rehtori Sami Varstala kertoo, että kunta on varannut oppimateriaaleihin tänä vuonna 270 000 euroa, kun viime vuonna budjetti oli 340 000 euroa.
Se tarkoittaa, että koulu voi käyttää oppimateriaaleihin tänä vuonna vain 80 euroa oppilasta kohti. Summa on yksi koko maan pienimmistä.
Suomen kustannusyhdistyksen tuoreimman tilaston mukaan kunnat käyttivät vuonna 2024 oppimateriaaleihin oppilasta kohti keskimäärin 145 euroa.
Varstalan mukaan yhden tehtävä- tai oppikirjan hinta on 20–40 euroa. Vihtavuoren koulu säästää tehtäväkirjoja kumittamalla tuhansia euroja.
– Jos saisimme valita, emme kumittaisi, vaan hankkisimme joka vuosi uudet kirjat, Varstala sanoo.
Kumittamisen lisäksi Vihtavuoren koulu säästää oppimateriaaleista esimerkiksi lisäämällä vihkojen käyttöjä ja ottamalla käyttöön niin sanottuja luokkakirjoja.
Luokkakirjat ovat oppi- tai tehtäväkirjoja, jotka ovat käytössä ainoastaan oppitunneilla. Oppilaat eivät saa viedä niitä kotiin.
Oppilaiden mielestä säästöt asettavat heidät eriarvoiseen asemaan
– Absurdia, sanoo 9.-luokkalainen Oili Mäki-Kulmala kirjojen kumittamisesta.
Hänen mielestään oppimateriaaleihin käytössä oleva rahamäärä asettaa eri kuntien oppilaat keskenään eriarvoiseen asemaan.
– Tuntuu epäreilulta, että jotkut saavat paljon paremmat mahdollisuudet kuin toiset.
Myös 9.-luokkalaisen Nikolas Perkkiön mielestä oppimateriaalin määrä ja laatu vaikuttavat opiskeluun.
– On vaikea tehdä läksyjä, jos ei ole kirjaa ja täytyy kirjoittaa vastaukset vihkoon.
Ruotsinopettaja Marja Pyöriä uskoo, että opettajien on tehtävä jatkossa aiempaa enemmän oppimateriaalia itse. Se lisää opettajien työmäärää.
Ruotsinopettaja Marja Pyöriä ei ole koskaan aiemmin joutunut kumittamaan tehtäväkirjoja.
Laukaan sivistysjohtajan Jussi Silpolan mielestä kirjojen kumittaminen ei ole ihanteellinen ratkaisu. Hänen mukaansa koulut saavat valita itse, miten säästävät oppimateriaaleista.
Vihtavuoren koulun rehtori Sami Varstala kertoo, että koulu päätti ruotsin ja englannin tehtäväkirjojen kumittamisesta, koska niissä oppi- ja tehtäväkirja on yhdistetty samaan kirjaan.
Silpola kertoo, että Laukaan kouluissa suitsitaan menoja tänä vuonna myös esimerkiksi vähentämällä henkilökuntaa, kasvattamalla ryhmäkokoja ja karsimalla käsityön opetusta.
Lisäksi kunta on kieltänyt kouluilta luokkaretket ja leirikoulut, joista aiheutuu kunnalle kuluja.
– Joudumme leikkaamaan niin, että luu paistaa. Tuntuu todella epäreilulta laukaalaisten lasten ja nuorten puolesta, Silpola sanoo.
Pienentyneet valtionosuudet kurittavat kuntien taloutta
Koulutuspolitiikan asiantuntija Risto-Matti Alanko Opetusalan ammattijärjestö OAJ:sta kertoo, että tiukka taloustilanne näkyy myös muissa kunnissa.
Kuntien taloutta kurjistavat muun muassa vuoden 2023 sote-uudistuksen takia vähentyneet valtionosuudet.
Tämänhetkinen valtionosuusjärjestelmä ei perustu kuntien nykyisten päätehtävien eli varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kustannuksiin.
Alangon mukaan kouluja kurittavat säästöt eivät tue Suomen tavoitetta nostaa maan osaamis- ja koulutustasoa. Hänen mukaansa säästöt osuvat etenkin lapsiin ja nuoriin, joilla on oppimisen haasteita.
– Kuntien tilanne on yhtä kuin maamme koulutuksen tulevaisuus. Jos kunnissa ei ole mahdollisuutta toteuttaa tavoitetta, se jää haaveeksi.
Valtionosuusjärjestelmän uudistus kaatui hallituspuolueiden erimielisyyteen marraskuussa 2025.
Esimerkiksi Laukaan kunta kertoi tämän vuoden alussa, että se aikoo tehdä oikeuskanslerille kantelun järjestelmästä.
Koulutuspolitiikan asiantuntija Risto-Matti Alanko kertoo, mitä hän ajattelee siitä, että kouluissa joudutaan säästämään myös oppimateriaaleista.