Jokerit sytytti pelaaja­markkinoille kilpa­varustelun – EY:n asiantuntija: ”Riskimittarit värähtävät Liigassa”

Jokerit on laukonut kovilla joukkuetta rakentaessaan ja aikoo jatkaa samalla linjalla. Seura kuitenkin vakuuttaa pysyvänsä budjetissa.

Jokerien puheenjohtaja Mikko Saarni.
Kuvassa Jokerien toimitusjohtaja ja omistaja Mikko Saarni. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Jos mediatiedot pitävät paikkansa, SM-liigaan palaavan Jokerien joukkueen rakennusprojekti on lähtenyt käyntiin hyvin – ja näyttävästi.

KalPasta Patrick Curry, SaiPasta Antti Kalapudas, Maxime Fortier, Henri Nikkanen ja Emil Kuusla, Kärpistä Patrik Virta ja niin edelleen.

Edellisen Suomen mestaruutensa 24 vuotta sitten voittanut seura näyttää palanneen tavoittelemaan vain sitä kirkkainta.

– Ei me ehkä mestaruudesta olla puhuttu, mutta kai se kaikkien tavoite ammattiurheilussa on. Haluamme olla kilpailukykyisiä ja tehdä sen eteen paljon töitä, toimitusjohtaja ja omistaja Mikko Saarni sanoo Yle Urheilulle Tampereella keskiviikkona.

Jokerien hankinnat ovat merkittäviä senkin vuoksi, että kilpavarustelu liigassa on ennen näkemättömällä tasolla.

”Joukkuetta rakennetaan järki kädessä”

Tulevan kauden päätteeksi 17 tai 18 joukkueen pääsarja kutistetaan 14 joukkueen sarjaksi, mikä näkyy pelaajamarkkinoilla. Etenkin tasonsa todistaneista kotimaisista pelaajista on kovaa kilpailua.

Varakkaana suurseurana Jokereilla on hyvät lähtökohdat kilpailussa.

– Tämä on kilpailutilanne ja varmasti jokainen pyrkii rakentamaan kilpailukykyisen joukkueen, samoin me. Järki kädessä kuitenkin, Saarni huomauttaa.

Järkeä todella tarvitaan, sillä kuten Yle Urheilu keskiviikkona raportoi, pelaajien palkat ovat lajitoimijoiden raporttien mukaan kovassa kasvussa. Sisäpiiriläisten mukaan joidenkin pelaajien palkat ovat kasvaneet jopa kymmeniä prosentteja.

Jokerit aikoo pysyä 3,5 miljoonan budjetissa

Raporttien mukaan Jokerit maksaa Currylle vajaan 200 000 euron nettopalkan.

Työnantajamaksujen, verojen ja muiden kulujen jälkeen sopimuksen arvo nousee vielä paljon korkeammalle. Kalapudaksen ja Nikkasen sopimukset ovat Yle Urheilun tietojen mukaan myös yli 200 000 euron arvoisia.

– Asiasta on puhuttu paljon, mistä osa on enemmän totta kuin joku muu. En tiedä kaikkien pelaajien palkkoja, mutta en usko, että palkat ovat kasvaneet niin paljon kuin väitetään. Toki niihin jonkinlaista korotusta on tullut, Saarni pyörittelee.

Jokerit sai myöhäisen lähdön joukkueen rakentamiseen, sillä se sai varmuuden liigapaikalleen vasta marraskuun lopulla.

Lähtö on kuitenkin ollut vauhdikas ja näyttävä. Jotkut ovat pohtineet, pysyykö Jokerit lopulta omistajan antamassa noin 3,5 miljoonan euron pelaajabudjetissa.

– Uskon, että pysytään. Joukkueen rakentaminen on edennyt aikataulussa ja olemme tosi tyytyväisiä siihen, mitä on toistaiseksi saatu aikaan. Jatkamme tästä suunnitelman mukaan ja uskon, että pysymme kyllä budjetissa.

Valtteri Filppula taputtaa käsiä yhteen Jokerien pelipaita päällä.
Jokerit jäädytti 10. tammikuuta 2026 seuralegendansa Valtteri Filppulan pelinumeron 51 Helsingin areenassa. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle

”Urheilussa pitää aina ottaa riskejä”

Rahoituksen suhteen Saarni ei ole huolissaan.

– Noudatamme alkuperäistä suunnitelmaa sen suhteen, että ulkopuolista rahoitusta ei tarvita. Meillä on loistavia kumppaneita, joita tulee koko ajan lisää. Tietenkin luotamme myös tähän yhteisöön ja faneihin, jotka ovat olleet koko ajan matkassa mukana, Saarni vakuuttaa.

Taloudelliset riskit ovat Saarnin mukaan maltillisia.

– Urheilussa pitää aina ottaa riskejä, mutta ne eivät saa olla hullun suuria. Pyrimme välttämään niitä, ja onnistummekin siinä. Riskit ovat aina olemassa, mutta pitää miettiä ja katsoa, millaisia riskejä ollaan valmiita ottamaan. Haluamme kilpailla, mutta vastuullisesti.

Selvää on, ettei Saarni esikuntineen ole tulevan kauden joukkueen kanssa valmis. Seurajohdon katseet ovat vielä vahvasti pelaajamarkkinoilla ja palapelin viimeisten palasien etsinnässä.

– Joukkue muotoutuu hyvin, mutta koko ajan kartoitetaan lisää. Urheilupuoli tekee kovaa töitä, että löytyvät oikeat palaset, Saarni päättää.

EY:n Juho Nurminen varoittaa talousriskeistä: ”Riskimittarit värähtävät”

Liigaseurojen taloudellinen tilanne on jälleen puhuttanut jääkiekkopiireissä, kun joukkueet valmistautuvat tulevaan kauteen.

EY:n aiemman arvion mukaan vain viisi liigaseuraa on taloudellisesti vakaalla pohjalla. Viime kaudella viidellä seuralla oli tilikauden jälkeen kassassa alle 100 000 euroa.

Konsultointiyhtiö EY:n asiantuntija Juho Nurminen muistuttaa, että kustannusten kasvu ja kilpavarustelu eivät saa horjuttaa seurojen vakavaraisuutta.

Allt har sin gräns, gick det att läsa på en banderoll på hemmaklacken läktarplats i Uleåborg. Bilden från matchen mellan Kärpät och Kiekko-Espoo.
Kuvassa Kärppä-kannattajien tifo. Kuva: Jussi Määttä / AOP

– Totta kai taloudellisesta näkökulmasta, mikä se vakavaraisuuden taso on liigaseuroilla tällä hetkellä, niin kun puhutaan kustannusten paisuttamisesta, niin riskimittarit värähtävät, Nurminen sanoo.

Nurminen korostaa, että seurojen on tärkeä toimia harkiten, pitää ”kieli keskellä suuta” ja tunnistaa omat taloudelliset raaminsa – aivan kuten kaukalonkin koko rajaa pelin.

– Suurin riski on, että paisuttaa kustannusrakennetta siihen malliin, ettei pääse siitä enää kulkemaan läpi. Eli joutuisi jättämään kauden kesken sen takia, että on eletty aivan liikaa yli varojen, Nurminen varoittaa.

Hän painottaa, että keskeistä on toiminnan huolellinen suunnittelu – ei vain tulevaa kautta varten, vaan myös pitkällä aikavälillä.

– Tässä korostuu nimenomaan toiminnan suunnittelu, ei pelkästään seuraava kausi ja se A-sarja silmissä, vaan myös tulevaisuus. Voihan se tilanne olla, että ensi kaudella tehdään massiiviset panostukset, mutta ne myös jättävät varjonsa seuraaville kausille, Nurminen summaa.