Tutkija voi sanoa suorat sanat siitä, mitä ajattelee vaikkapa Yhdysvaltojen presidentistä, mutta poliitikko ei. Poliitikon sana on aina myös teko, eivätkä poliitikon teot saa synnyttää kansalle vaaraa.
– Se tarkoittaa, että usein täytyy puhua vähän hölynpölyä. Sanoa yksi asia ja sanoa se vastakkainen asia. Todeta, että tämä on hieno juttu, mutta toisaalta kansainvälistä oikeutta tulee kunnioittaa.
Näin summasi kansainvälisen politiikan emeritusprofessori Martti Koskenniemi tiistaina Ylen A-Studiossa, miksi suomalaiset poliitikot ovat kommentoineet presidentti Donald Trumpin viimeaikaisia toimia niin varovasti.
Koskenniemen mukaan diplomatian pelissä on tärkeää jättää ulosmenotie siltä varalta, että tilanne käy liian kuumaksi.
– Tässä mielessä diplomaattinen hölynpöly on hyödyllinen tapa ylläpitää keskustelua, kun ei tiedetä yhtään mitä seuraavaksi tapahtuu.
Kävimme läpi, millaisia lausuntoja Suomen ulkopolitiikan johto on Trumpin sanoista ja teoista tänä vuonna antanut.
1. Trump iski Venezuelaan, Suomi ei tuominnut
Yhdysvallat sieppasi 3. tammikuuta Venezuelan presidentin Nicolás Maduron ja tämän vaimon ja siirsi heidät vankilaan Yhdysvaltoihin.
On hyvin vaikeaa on puolustaa diktaattori Maduroa, sitä kaikkea, mitä hän on tehnyt omalle kansalleen
Petteri Orpo 9.1. Trumpin iskettyä Venezuelaan
Suomi ei ole tuominnut Yhdysvaltojen iskua. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) arvosteli sen sijaan samana päivänä viestipalvelu X:ssä Maduroa:
– Suomi on osana Euroopan unionia jo aiemmin todennut, että Nicolás Maduron hallinto on vailla legitimiteettiä. EU on johdonmukaisesti tukenut maan rauhanomaista, demokraattista kehitystä, Valtonen kirjoittaa.
– Kaikilla valtioilla on kuitenkin vastuu kunnioittaa ja toimia kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Tämä periaate on Suomen ulkopolitiikan kulmakivi, Valtonen lisäsi.
Eli juuri kuten Koskenniemi kuvasi.
Aivan samaan tapaan kommentoi pääministeri Petteri Orpo (kok.) Maduron sieppausta Ylelle vajaata viikkoa myöhemmin.
2. Trump hamuaa Grönlantia, Valtonen: Aika huonolta kuulostaa
Venezuelan operaation jälkeen Trump aloitti uudestaan puheet Grönlannin ostamisesta, ja äänensävy oli aiempaa uhkaavampi.
Trump muun muassa vaatii sotilasliitto Natoa auttamaan, jotta Grönlanti liittyisi Yhdysvaltoihin, eikä sulkenut pois sotilaallisen voiman käyttöä liittolaismaitaan vastaan.
Retoriikka, jota Trump käyttää, on erilaista kuin se mihin olemme tottuneet.
Elina Valtonen 14.1. Trumpin uhkailtua Grönlantia
Ulkoministeri Elina Valtonen rauhoitteli tilannetta Ylen A-studiossa 14. tammikuuta.
– Akuuttia hätää ei ole, sanoi Valtonen.
Hän kuitenkin myönsi, ettei tilanne kuulosta hyvältä.
3. Trump uhkasi Suomea rangaistustulleilla, Häkkäsen usko Natoon ei horju
Sunnuntaina 18. tammikuuta presidentti Trump ilmoitti aikovansa asettaa 10 prosentin tullit Suomelle ja seitsemälle muulle maalle, jotka ovat lähettäneet sotilaita Grönlantiin. Suomi oli lähettänyt kaksi yhteysupseeria selvittämään mahdollisuuksia osallistua sotaharjoituksiin.
Sananvaihto on enemmän tai vähemmän omiaan aiheuttamaan poliittista epäyhtenäisyyttä.
Antti Häkkänen 19.1. Trumpin uhattua Eurooppaa tulleilla
Myöhemmin tulli nousisi Trumpin mukaan 25 prosenttiin. Seuraavana päivänä puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) puhui maanpuolustuskurssin avajaisissa. Tilaisuuden jälkeen hän vastaili toimittajien kysymyksiin Grönlannin tilanteesta.
Häkkäseltä kysyttiin, miten toimintakykyinen sotilasliitto Nato on tässä tilanteessa. Ministerin mukaan jännitteitä on nähty jo useiden vaalikausien ajan, ja ne ovat omiaan aiheuttamaan ”poliittista epäyhtenäisyyttä”.
4. Trump kuittaili Nobelista, Stubb: keskustelukanavat lujia
Trump totesi maanantaina 19.1. Norjan pääministerille Jonas Gahr Størelle, ettei hänen tarvitse ajatella geopolitiikasta enää rauhanomaisesti sen jälkeen, kun Norja ei myöntänyt tälle Nobelin rauhanpalkintoa.
Trump syytti ratkaisusta virheellisesti Norjan hallitusta, vaikka päätöksen tekee Nobel-komitea. Trump kertoi näkemyksistään vastauksessaan Støren ja presidentti Alexander Stubbin viestiin, jossa nämä ehdottivat puhelua Grönlannin tilanteesta.
Keskustelukanavat presidentti Trumpiin ja hänen hallintoonsa ovat itse asiassa hyviä ja lujia.
Alexander Stubb 21.1. Nato-liittolaisten suhteista Yhdysvaltoihin
Kaksi päivää myöhemmin presidentti Stubbilta kysyttiin Davosin talousfoorumissa, kuka tai mikä jännitteistä tilannetta voisi rauhoittaa.
Stubb kevensi tunnelmaa ja sai vastauksellaan aikaan naurunremakan.