Litiumkaivos on nostanut Keski-Pohjanmaan Suomen kuumimmaksi litiumin etsintäalueeksi

Keliberin lisäksi maakunnassa malminetsintään on tehnyt aluevarauksia neljä ulkomaalaista yritystä.

Maansiirtoauto ja pakettiauto avolouhoksella.
Kaivostoiminta Kaustisen Syväjärvellä käynnistynee helmikuussa. Avolouhos kuvattuna toukokuussa vuonna 2025. Kuva: Ari Vihanta / Yle

Aloitusluvan saanut Keliberin litiumkaivos on nostanut Keski-Pohjanmaan suosituimmaksi litiumin etsintäalueeksi. Tämä selviää Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kartoista.

Keliber käynnistää litiumin tuotannon Kaustisella helmikuussa. Sen lisäksi malminetsintään on tehnyt aluevarauksia Keski-Pohjanmaalle neljä ulkomaalaista yritystä.

– Litiumin etsintäkeskittymäksi tämä on merkittävä, mutta Lapin kultaesiintymiä etsivien yritysten joukkoon verrattuna se ei ole kovinkaan suuri, sanoo GTK:n erikoisasiantuntija Bo Långbacka.

Etsintäintoon on vaikuttanut myös GTK:n pari vuotta sitten tekemä nelivuotinen kallioperän kartoitusprojekti, jossa arvioitiin akkutuotannossa tarvittavien mineraalien esiintymistä.

GTK nosti tuolloin potentiaaliseksi alueeksi juuri Keski-Pohjanmaan.

– Malmia etsivien yritysten määrä alueella on kasvanut pari vuotta, summaa Långbacka.

Kanadalaisen, australialaisen sekä kahden brittiyhtiön litiumin etsintäluvat keskittyvät Keski-Pohjanmaalla etenkin Kaustiselle, mutta myös Veteliin ja Kruunupyyhyn.

Yhtiöiden tekemistä kairauksista, eli malmin etsinnästä, ei ole kuitenkaan saatavilla tietoja. Vain pörssiyhtiöillä on velvollisuus kertoa tarkemmin toiminnastaan.

– Nämä yritykset ovat raportoineet tekemisistään hyvin niukasti. Esimerkiksi yhtiöiden verkkosivuilta ei selviä, mitä näillä alueilla tapahtuu – vai tapahtuuko mitään, huomauttaa Långbacka.

”Ei riitä EU:n tarpeisiin”

Kaivosyhtiö Keliberin pian aloittamaa litiumin tuotantoa GTK pitää merkittävänä, mutta EU:n tarpeisiin se Långbackan mukaan tuskin riittää.

Keliber on suunnitellut tuottavansa vuodessa 15 000 tonnia litiumhydroksidia.

– Se on vain 10 prosenttia siitä määrästä, mitä EU:hun tuotiin litiumoksidia ja -hydroksidia vuonna 2022. Jatkossakin raaka-aineessa on turvauduttava EU:n ulkopuoliseen tuontiin ennen kuin muut hankkeet etenevät.

Tällä hetkellä litiumia louhitaan Euroopassa ainoastaan parissa kaupungissa Suomen lisäksi, mutta huomattavasti pienemmässä mittakaavassa kuin Kaustisella.

Litiumia louhitaan Saksassa sekä myös Portugalissa on ollut pientä tuotantoa, mutta ei akkulaatuisen litiumin tuotantoa.

Useita jalostushankkeita

Moni yritys haluaa osansa kiihtyvästä akkuteollisuudesta, joka on laajentunut liikenteen sähköistymisen myötä.

Kiinnostavia akkumineraaleja on etsitty Suomessa jo useita vuosia. Niitä ovat litiumin lisäksi muun muassa grafiitti, koboltti ja nikkeli.

Viime vuonna kanadalainen Fraser-instituutti nosti Suomen maailman houkuttelevimmaksi alueeksi globaaleja kaivossijoituksia arvioitaessa.

Suomessa useilla yrityksillä onkin hankkeita tai suunnitelmia jalostaa raaka-ainetta edelleen akkukemikaaleiksi, aivan valmiiksi akuiksi asti.