BRYSSEL EU-maiden johtajat kokoontuvat torstai-iltana huippukokoukseen helpottuneina mutta myös sekavissa tunnelmissa. Kriisimoodi on poissa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti eilen puheessaan Davosissa, ettei hän käytä voimatoimia Grönlannin haltuunottoon. Nautittuaan vuoristoilmasta muutaman tunnin lisää hän ilmoitti peruvansa Grönlantiin liittyvät tulliuhat eurooppalaisvaltioilta.
– Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen sanoi, ettei hän tahdo pysyä käänteissä mukana.
Brysselissä ihmeteltiin, onko torstai-illaksi kutsutulle EU-johtajien hätäkokoukselle enää tarvetta. Siellä piti pohtia vastatoimia tulliuhalle ja Grönlannin haltuunotolle.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Antonio Costan tiedottaja kertoi, ettei kokouksen aihe ole muuttunut. Se on edelleen transatlanttisten suhteiden viimeaikainen kehitys.
EU-johtajat muistavat kiristyksen
Kahdeksan Euroopan valtion kiristäminen tullien korotuksilla Grönlannin saamiseksi meni EU-johtajien mielestä liian pitkälle. Tanskan ja Grönlannin alueellisen koskemattomuuden loukkaaminen sotii EU:n perusarvoja vastaan. Se on monta kertaa kovempi asia kuin tullimaksut.
Samalla Trump pyyhki pöytää EU:n kanssa tekemällään kauppasopimuksella. Se karistaa entisestään luottamusta presidentin sopimuksiin.
Trumpin kaudesta on mennyt vasta vuosi, joten samanlaisia mankeleita ehtii tulla EU-päättäjille lisää. Illallisella johtajat voivat sparrata toisiaan jatkosta. Hermoja kysyttiin etenkin Tanskan pääministeriltä Mette Frederikseniltä.
Trump uhkasi kahdeksaa Euroopan maata kymmenen prosentin tulleilla helmikuun alusta alkaen, ellei Grönlanti siirry Yhdysvaltain haltuun.
Tullit uhkasivat Saksaa, Ranskaa, Suomea, Tanskaa, Ruotsia ja Alankomaita sekä EU:n ulkopuolelta Norjaa ja Britanniaa. Nämä maat lähettivät Grönlantiin sotilaita tutkimusmatkalle.
Macron tiukkana, Rutte entisellään
Kaikkein tiukimman linjan otti Ranska ajamalla kovimpia vastatoimia tulleja vastaan. Presidentti Emmanuel Macron vaati käyttöön niin sanottua kauppasinkoa, jolla voidaan muun muassa rajoittaa kaupankäyntiä EU:ssa. Macron sai tukea Saksalta, joka on tähän asti ollut varovainen.
Seuraavaksi Macron kieltäytyi kunniasta liittyä Trumpin Gaza-seuraan, mistä Trump suivaantui ja uhkasi asettaa ranskalaisviineille 200 prosentin tullit.
Sitten Trump pilkkasi laseja, joita Macron oli käyttänyt silmävaivan takia edellispäivänä kokouksessa. Tätä tuskin ranskalainen unohtaa.
Trumpin Euroopan halveksuminen taas on tullut koko ajan selvemmäksi.
Davosissa Trump toisti, että Eurooppa harjoittaa vääränlaista politiikkaa eikä monia maita tunnista entisiksi. Samaa tekstiä sisälsi Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden strategia, joka teilasi EU:n maahanmuuttopolitiikan ja miltei kaiken muunkin.
Tulliuhan keskellä monet alkoivat kyseenalaistaa johtajien Trumpin mielistelyn järkevyyden, ellei se edes tuota tuloksia.
Neuvotteluja Grönlannin puolustuksesta jatketaan ja Trumpin mukaan käänteen sai aikaan Naton pääsihteeri Mark Rutte. Tästä voi ennustaa, että ainakin Rutten Trumpia imarteleva linja jatkuu.
TACO taas
Trumpin pakkomielle Grönlannin saamiseksi ei saanut suosiota kotimaassa eikä markkinoilla. Osakekurssit putosivat viikon aikana kauppasodan pelossa, joskaan samanlaista pudotusta ei nähty kuin keväällä tullikiistan ollessa kiihkeimmillään.
Kurssipudotus saattoi kuitenkin saada aikaan TACO-ilmiön, jonka mukaan Trump jänistää aina, Trump always chickens out.
Analyytikot alkoivat puhua TACOsta viime keväänä, kun Trump vuoron perään julisti eri maille kovia tulleja ja perui niitä heti perään markkinareaktioiden pelossa. Poukkoileva politiikka on muutenkin Trumpin tavaramerkki.
Kun Trump aloitti kautensa, hän ilmoitti haluavansa Panaman kanavan ja Grönlannin Yhdysvaltain haltuun. Kummankaan omistus ei ole muuttunut.