Suomalaisen päihdehoidon uudistamisesta on tehty kansalaisaloite, joka on kerännyt muutamassa kuukaudessa jo 53 000 allekirjoitusta.
Nimiä aloitteeseen kerätään maaliskuulle saakka, mutta aloite on jo ylittänyt rajan, jolla se etenee aikanaan eduskunnan käsittelyyn.
Kansalaisaloitteessa on yhdeksän muutosehdotusta, joilla halutaan parantaa nykyistä lainsäädäntöä ja hoitokäytäntöjä.
Aloitteen alullepanijan Anu Parman mukaan sote-uudistus on sekoittanut päihde- ja riippuvuushoitojen saatavuutta.
– Säästöt näkyvät selvästi eikä sosiaali- sekä terveyspuolen yhteistyö toimi. Myös sillä on vaikutusta, missä päin Suomea satut asumaan: hoitoon pääsy on vaikeaa. Hoitoon voi olla useiden kuukausien jonot ja hoitoa odotellessa monet kuolevat.
Vaikka Parma on kansalaisaloitteen alullepanija, hän ei ole tehnyt aloitetta yksin. Mukana on ollut Riippuvuudet-yhdistyksen lisäksi päihdelääkäreitä, terapeutteja, yliopiston tutkijaryhmän vetäjä ja tohtoriväitöskirjan tekijöitä. Apua on saatu myös ulkomailta.
Anu Parman mukaan läheiset mukaan laskettuna ongelma koskettaa lähes puoltatoista miljoonaa suomalaista. Suurimmat esteet allekirjoittajien löytämiseksi ovat suomalaisten käsitykset ja mielipiteet päihteiden käyttäjistä.
– Päihdesairaat eivät saa sympatiaa. Monella ei ole ymmärrystä, että se on sairaus, vaan ajatellaan sen olevan heidän oma syynsä. Heitä ei haluta nähdä ihmisinä. Päihdeongelma koskettaa monia, Parma sanoo.
Hoito tuo toivoa ja säästöä
Seinäjokelaislähtöisellä Riikka-Maria Rintasalolla on kokemusta päihdeongelmaisen omaisena. Hänen veljensä kuoli huumeiden yliannostukseen.
Rintasalo toivoo, että aloite muuttaisi asenteita ja antaisi päihderiippuvaiselle mahdollisuuden toipua.
– Jokainen hoidettu päihderiippuvainen tuottaa toipuvia ja onnellisia läheisiä. Se tuo säästöä myös sairaanhoitoon, ensihoitoon, poliiseille ja rikosoikeusjärjestelmiin.
Kauhajokelainen Riitta Koivula on riippuvuus- ja perheterapeutti. Hänen mukaansa erilaiset riippuvuudet lisääntyvät koko ajan.
Kyse on päihteiden lisäksi myös digi- ja muista käyttäymisriippuvuuksista, joihin on tarjolla hyvää hoitoa. Hoitoon pääseminen on eri juttu.
– Kun saat sydänkohtauksen, pääset hoitoon nopeasti. Vielä pitäisi löytää se oikea rento tapa suhtautua, että päästäisiin riippuvuuksissa samalla tavalla hoitoon kuin muissakin sairauksissa, Koivula toivoo.
Ylilääkäri: Viimeisimpiä isoja kansanterveysongelmia
Päihdepalvelujen ylilääkäri Kaarlo Simojoki Mehiläisestä ymmärtää aloitteentekijöitä ja heidän huoliaan.
– Meillä on iso hätä ihmisillä, että hoitoon ei pääse. Suomessa on ollut vuosikausia jo aika tiukka taloustilanne, eivätkä päihdeasiat ole olleet poliitikkojen ja päättäjien keskiössä.
Aloitteessa käytettiin Britannian esimerkkiä, jossa yhden punnan sijoittaminen päihde- ja mielenterveyspalveluihin toi neljän punnan säästön muualla.
Suomessakin päihdepalveluihin sijoittaminen on Simojoen mukaan tuonut jopa yli 50 prosentin säästön, jos potilas on saanut samaan aikaan muun hoidon rinnalla päihdehoitoa alkoholiongelmaansa.
– Tämä on yksi viimeisimpiä isoja kansanterveysongelmia, jossa on vielä saatavilla inhimillisen hyödyn lisäksi myös merkittävää taloudellista hyötyä.
Päihdehaitat eivät ole vähentyneet
Ylilääkäri Simojoki huomauttaa, että aloite on selvästi laadittu vaikeampiasteisia päihderiippuvaisia ajatellen.
Kaikille apua hakeville täysraittius ei ole kuitenkaan ainoa vaihtoehto, vaan hoidossa on hyvä pitää avoinna monenlaisia hoitopolkuja, potilaan ja päihdeongelman vaikeusasteen mukaan.
– Jos sanon potilaalle ensimmäisellä käynnillä, että sinun pitää olla loppuelämäsi raitis, he eivät enää palaa vastaanotolle.
Simojoen mukaan ei ole syytä sulkea silmiään ja ajatella, että päihdehaitat olisivat vähentyneet, vaikka jotkut tilastot osoittavat juomisen vähentymistä joissakin ikäluokissa.
– Meillä ei ole enää yhteiskuntana varaa olla hoitamatta päihdehaittoja, hän painottaa.