Näin ovat edenneet Trumpin valtapelin nopeat askeleet

Tämä juttu kertaa maailman politiikan keskeiset käänteet, joita johtajat puivat nyt Davosissa.

Donald Trump i en mörk kappa går och vinkar mot kameran.
Maailmanpolitiikka on alkuvuoden ollut kiivastahtista Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin puheiden ja toimien seurauksena. Kuva: Aaron Schwartz / EPA

Vuoden kolme ensimmäistä viikkoa ovat sisältäneet lukuisia maailmanpolitiikan käänteitä. Uutisvirtaa on hallinnut yksi mies: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.

Nyt maailman johtajat ovat kokoontuneet Sveitsin Davosiin. Talousfoorumin tärkeimpiä aiheita ovat Grönlannin kohtalo, Ukrainan rauha, Euroopan ja Yhdysvaltojen suhde sekä Naton tulevaisuus.

Tässä kaikki mitä on tapahtunut viime viikkoina.

Trump haluaa ostaa Grönlannin

3. tammikuuta: Kaikki alkaa iskusta Venezuelaan

Yhdysvallat iskee Venezuelaan ja pidättää maan presidentin Nicolás Maduron.

4. tammikuuta: Trump uhkailee Grönlantia

Trump alkaa vihjailla: Venezuela ei ehkä ole viimeinen maa, johon Yhdysvallat tekee ”intervention”.

Trump ilmoittaa, että Yhdysvallat tarvitsee Grönlannin. Tämä aiheuttaa sekasortoa Naton sisällä, sillä Grönlanti kuuluu Tanskalle ja on siten osa puolustusliittoa. Tanska kehottaa Trumpia lopettamaan uhkailunsa.

Halukkaiden koalition kokous Pariisissa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Britannian pääministeri Keir Starmer tapaavat Pariisissa rauhanneuvotteluissa. Kuva: Ludovic Marin / EPA

6. päivä: Ukrainan turvatakuut nytkähtävät eteenpäin

Ukrainan rauhasta neuvotellaan jälleen. Laimeiksi jääneet Pariisin neuvottelut jäävät suurten uutisten varjoon, vaikka Ukrainan turvatakuut nytkähtävätkin eteenpäin.

10. tammikuuta: Trump väittää Grönlannin edustalla seilaavan kiinalaisia ja venäläisiä sotilasaluksia

Trumpin mukaan Kiina tai Venäjä miehittää Grönlannin, jos Yhdysvallat ei sitä tee. Hän väittää, että Grönlannin edustalla on kiinalaisia ja venäläisiä hävittäjäaluksia.

13.1. Grönlannin pääministeri Jens-Frederik Nielsen toteaa, että Grönlanti valitsee Tanskan, Naton ja Euroopan unionin Yhdysvaltojen sijaan.

14. tammikuuta: Grönlanti ei halua osaksi Amerikkaa

Tanskan ja Grönlannin ulkoministerit tapaavat Yhdysvaltain varapresidentin ja ulkoministerin. Grönlanti toistaa, ettei halua tulla Yhdysvaltain omistamaksi.

Tanskan ja Grönlannin ulkoministerit Lars Løkke Rasmussen ja Vivian Motzfeldt Yhdysvaltain varapresidentin tapaamisen jälkeen.

Trump uhkaa tulleilla, jos ei saa Grönlantia

15. tammikuuta: Suomi lähettää upseereita Grönlantiin

Suomi tukee Grönlantia muiden Euroopan maiden kanssa. Suomi lähettää kaksi upseeria Grönlantiin selvittämään harjoitustoiminnan olosuhteita. Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan Nato haluaa liittokuntana osoittaa, että arktinen puolustaminen otetaan vakavasti.

Trump halveksui Tanskan kykyä puolustaa Grönlantia samalla kun uhkasi eurooppalaisia maita tulleilla. Viestissään Trump kirjoitti, että Tanska suojaa Grönlantia kahdella koiravaljakolla. Väitteet olivat osin virheellisiä.

17. tammikuuta: Trump uhkaa uusilla tulleilla

Trump uhkaa Suomea ja seitsemää muuta Euroopan maata uusilla tuontitulleilla, jos ei saa Grönlantia osaksi Yhdysvaltoja. Kyseiset maat ovat Yhdysvaltain Nato-liittolaisia ja ovat tukeneet voimakkaasti Grönlantia.

18. tammikuuta: Trump julkistaa nimityksiä rauhanneuvostoon

Presidentti Trump kertoo ensimmäisistä nimityksistä Gazan kaistan väliaikaishallintoon.

Trumpin johtamassa ”rauhanneuvostoksi” kutsumassa uudessa hallintoelimessä ovat mukana muun muassa Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sekä liikemiehiä.

Davosin kokous alkaa, ja Trump peruu tulliuhkauksensa

19. tammikuuta: Stubb on kutsuttu rauhanneuvostoon

Koko maailman katse kääntyy kohti Sveitsin Davosia. Maailman johtajat kokoontuvat talousfoorumiin puimaan kriittistä maailmanpolitiikan tilaa.

Trumpin Gazan rauhanneuvostoon kutsutut alkavat kertoa siitä julkisuuteen. Kutsun on saanut muun muassa Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Myös presidentti Stubb on kutsuttu mukaan.

Trump toteaa, ettei aio käyttää voimaa Grönlantia vastaan.

21. tammikuuta: Trump laittaa tulliuhkaukset jäihin

Trump saapuu Davosiin. Hän kertoo, ettei aio käyttää voimaa Grönlannissa. Tieto helpottaa pelkoja. Presidentti Alexander Stubb ilmoittaa, että katastrofilta vältyttiin.

Samana iltana Trump ilmoittaa peruvansa tulliuhkauksensa eurooppalaisvaltioille. Trumpin mukaan syynä takaisinvetoon on tuotteliaat keskustelut Naton pääsihteerin Mark Rutten kanssa.

Tänään katse kääntyy Ukrainan rauhaan

22. tammikuuta: Trump tapaa Zelenskyin, Witkoff tapaa Putinin

Naton pääsihteeri Rutte kertoo keskustelleensa Trumpin kanssa muun muassa siitä, kuinka torjua Kiinan tai Venäjän pääsy osaksi Grönlannin taloutta.

Donald Trump näyttää kädessään avoinna olevaa sopimusta, jossa on hänen allekirjoituksensa.
Trump pitelee allekirjoitettua rauhanneuvoston peruskirjaa. Kuva: Fabrice Coffrini / AFP

Trump allekirjoittaa rauhanneuvoston peruskirjan. Trump aikoo kuitenkin jatkaa yhteistyötä kritisoimansa YK:n kanssa.

Nato-kenraalin mukaan Grönlannin kriisi ei vaikuta Naton toimintaan.

Trump tapaa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin. Keskustelun sisällöstä ei vielä tiedetä.

Yhdysvaltain Ukrainan-erityislähettiläs Steve Witkoff matkustaa vielä torstaina Moskovaan tapaamaan Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia. Neuvottelut Ukrainan sodan lopettamiseksi ovat loppuvaiheessaan, sanoo Witkoff Kyiv Post -lehden mukaan.

Yhdysvaltain, Venäjän ja Ukrainan edustajat tapaavat Arabiemiraateissa huomenna ja lauantaina, kertoo Zelenskyi.

Päivitämme juttuun torstai-illan keskeisimmät käänteet.