Työministeri Matias Marttisen (kok.) tiedotustilaisuus hankintalain uudistamisesta peruttiin tänään yllättäen. Peruminen tehtiin alle tunti ennen tilaisuuden alkua.
Hankintalakia koskeva esitys oli tarkoitus antaa tänään eduskunnalle, mutta lain kanssa päätettiin ottaa aikalisä ylimmän laillisuusvalvojan eli oikeuskanslerin toiveesta.
Oikeuskanslerin virastosta vahvistetaan Ylelle, että esityksen poistamista valtioneuvoston yleisistunnon listalta päädyttiin ehdottamaan ministeriölle, koska oikeuskanslerin esittämien ”valtiosääntöoikeudellisten tarkennusten” huolellinen toteuttaminen vaatii lisäaikaa.
Oikeuskanslerin suurimmat huolet kohdistuivat lainsäätämisjärjestystä koskeviin perusteluihin.
Hankintalain uudistamista koskeva lakiesitys piti antaa eduskunnalle jo viime syksynä, mutta sen antamista on toistuvasti lykätty eteenpäin.
Lakihanke vastatuulessa
Hankintalaki määrittää, millaisilla ehdoilla julkinen sektori saa ostaa tuotteita ja palveluita. Uudistus on ollut jo aiemmin vastatuulessa.
Lausuntokierroksella kritiikkiryöpyn keränneen uudistuksen kritisoiduin muutos on koskenut lakiin kirjattua inhouse-yhtiöiden 10 prosentin minimiomistusosuutta.
Lakiin kirjattaisiin, että mikäli esimerkiksi kunnan omistus julkisomisteisesta inhouse-yhtiöstä jäisi alle 10 prosentin rajan, kunta ei saisi hankkia tarvitsemiaan tuotteita ja palveluita yhtiöstä hankintaa kilpailuttamatta.
Lausuntokierroksella esitystä kritisoivat kuntien ja hyvinvointialueiden lisäksi muun muassa useat ministeriöt ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Kuntien mukaan lakimuutoksista aiheutuisi merkittäviä lisäkustannuksia, ja omistusraja on iso ongelma etenkin pienille kunnille.
Lausuntokierroksen jälkeen lakia on rukattu muun muassa siten, että jäte- ja vesihuolto rajattiin sen ulkopuolelle. Ennen esityksen muuttamista jäteyhtiöt ehtivät jo kannella uudistuksesta EU-komissiolle.
Kymmenen prosentin minimiomistusrajasta on kuitenkin muuten pidetty kiinni. Ministeri Marttinen on toistuvasti todennut sen olevan keskeinen osa uudistusta. Hän on kuvannut lakihanketta ministeripestinsä tärkeimmäksi.
Pyyhkeitä laista antoi arviossaan myös lainsäädännön arviointineuvosto. Arviointineuvosto kiinnitti marraskuisessa lausunnossaan huomiota muun muassa esityksen vaikutusarvioiden puutteellisuuteen.
Tukea lakiesitys on saanut muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitolta ja Suomen yrittäjiltä. Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvion mukaan kilpailuttamisen välttäminen aiheuttaa vuosittain veronmaksajille satojen miljoonien eurojen menetykset.
Lisäajan ottamisesta laille uutisoi ensin Iltalehti.