Tarmo Sallinen lapsineen hyppii kotitrampoliinilla Kiimingissä. Kuvissa 3-vuotias Iisa, 6-vuotias Isla, 10-vuotias Jooa ja 11-vuotias Aada.
Yhdysvallat

Trump löi suomalaiselle trampoliinitehtailijalle kovat tullit

Oululainen Acon teettää trampoliininsa sopimusvalmistajalla Kiinassa, mutta miettii valmistuksen aloittamista Yhdysvalloissa.

Kuvat ja videot:Janne Körkkö

Kiiminkiläinen Tarmo Sallinen kävelee takapihalleen, neljän trampoliinin keskittymään. Hän on kansainvälisen Acon-trampoliinifirman pääomistaja ja suurperheen isä. Mukana seuraa monta pomppimisen kovaa osaajaa, neljä Sallisen kolmestatoista lapsesta.

Tässä on mies, johon Donald Trumpin määräämät tullit ovat iskeneet aivan konkreettisesti.

Sallinen on tienannut trampoliinien hauskuudesta leipänsä 1990-luvulta lähtien. Ensin hän toi maahan trampoliineja Yhdysvalloista ja myöhemmin ryhtyi valmistuttamaan itse kehiteltyjä, omia Acon-trampoliinejaan Kiinassa ja myymään niitä pomppijoille ympäri maailmaa.

Valtaosa menee edelleen Yhdysvaltoihin, tulleista huolimatta.

– Tympii maksaa korkeampia tulleja, mutta sen kanssa on pärjättävä vaan, Sallinen toteaa.

Tarmo Sallinen katsoo kameraan verkon läpi.
Tarmo Sallinen kuvattuna kotitrampoliinin turvaverkon takaa. Kuva: Janne Körkkö / Yle

Kaikki alkoi Minnesotasta

Mistä kaikki alkoi? Vuonna 1992 teini-ikäinen Tarmo vietti vaihto-oppilasvuotta Minnesotan osavaltiossa Yhdysvalloissa, Brainerdin pikkukaupungissa.

USA-kotinsa naapurissa hän pääsi ensi kertaa pomppimaan ”ufon näköisellä jättitrampoliinilla”.

– Rakastuin siihen heti. Muut pojat hyppivät ja menin siihen. Rytmitajua ei ollut ja olin kuin merihädässä, että pääsenkö turvaan ollenkaan, Sallinen kertoo.

Hän ihastui pysyvästi ja oli varma, että muutkin tykkäävät. Siis ostavat, kun joku myy. Niinpä hän Suomeen palattuaan, opiskelujen päätyttyä ryhtyi maahantuomaan ja kauppamaan yhdysvaltalaista Jumpking-trampoliinia.

Kauppa kävi, mutta oman trampoliinin tekeminen alkoi kiinnostaa yhä enemmän.

Vuonna 2003 Acon julkaisi ensimmäisen oman mallinsa. Kiinasta löytyi kilpailukykyinen sopimusvalmistaja. Kiinassa valmistus oli edullista verrattuna muihin maihin.

Tarmo nuorena täytekakun kanssa.
Tarmo Sallisen 17-vuotissynttäreitä juhlittiin Minnesotassa lokakuussa 1992. Kuva: Tarmo Sallinen

Trumpin ensimmäinen kausi oli hyvä, Sallinen sanoo

Vuonna 2014 Sallinen palasi Yhdysvaltain Minnesotaan, nyt perustamaan myyntikonttoria jalansijaksi Amerikan-valloitukseen.

Samalla oli halu verestää lämpimiä nuoruusmuistoja. Mukana seurasi perhe: vaimo ja silloiset 9 lasta. Kun he palasivat, perhe oli kasvanut kahdella pojalla.

Parin vuoden visiittiin osui Trumpin ensimmäinen kausi presidenttinä. Sallisen mukaan se oli hyvää aikaa yrityksille: Trump laski yhteisöveroa roimasti, ja Yhdysvaltain talous porskutti muutenkin. Tullitkin pyörivät muutamassa prosentissa.

Sallinen nautti elämästä Yhdysvalloissa. Hän sanoo, että USA on hänen toinen kotimaansa. Hän kertoo, että häneen Suomi-poikana on aina suhtauduttu siellä ystävällisesti.

Bisnes kukoisti. Amerikkalaisia ei häirinnyt, että oululainen yritys myi heille Suomessa suunniteltuja, Kiinassa valmistettuja trampoliineja.

Edelleenkin myynnistä menee 70 prosenttia Pohjois-Amerikkaan, loput lähinnä Eurooppaan.

Tarmo Sallinen kertoo videolla, miksi Acon pohtii tehtaan perustamista Yhdysvaltoihin:

Sallisen lapset hyppivät kotipihansa trampoliinilla Kiimingissä. Vasemmalla 6-vuotias Isla, oikealla 10-vuotias Jooa, keskellä 11-vuotias Aada ja 3-vuotias Iisa.

Pakkokotoilu pompautti myynnin

Vuonna 2020 iskenyt koronapandemia lamautti maailmantaloutta laajasti, mutta Acon kasvoi: tartuntaa pelänneet jumittivat koteihinsa ja halusivat sinne aktiviteetteja.

– Pakkokotoilu oli hyvää aikaa meille. Trampoliineja myytiin vuodessa lähes 20 000. Kokonaismyynti nousi yli 20 miljoonaan euroon, Sallinen muistelee.

Viime vuonna myynti oli noin 15 miljoonaa euroa. Korona on hiipunut, nyt kiusana ovat Trumpin määräämät tullit.

Aconin Kiinassa valmistetuille trampoliineille se on tiennyt 43 prosentin lisäkustannusta tehdashinnan päälle.

Kilpailutilannetta se ei ole juurikaan muuttanut. Valtaosa maailman trampoliineista valmistetaan Kiinassa tai muualla Aasiassa eli ne ovat saman tullitariffin alla.

– Olemme kaikki samassa veneessä. Kukaan meistä trampoliinitoimijoista ei saa kilpailuetua ylitse toisen.

Tarmo Sallinen hyppää trampliinilla.
Aconin hallituksen puheenjohtaja Tarmo Sallinen näyttää, miten pomppu lähtee kotipihan trampalla. Ensihypystä Minnesotassa on vierähtänyt liki 34 vuotta. Taustalla tallustelee perheen koira, 8-vuotias Lila. Kuva: Janne Körkkö / Yle

Acon on miettinyt tehtaan perustamista Yhdysvaltoihin

Trump haluaa tullipolitiikallaan patistaa yrityksiä siirtämään tuotantoa Yhdysvaltoihin, jolloin ne välttyvät maahantuonnin tullimaksuilta.

Sallisen mukaan Aconissa on mietitty tehtaan perustamista Yhdysvaltoihin tai Eurooppaan. Jarruna ovat Kiinaa kovemmat tuotantokustannukset tullien jälkeenkin.

Sallinen antaa esimerkin: Jos trampoliinin tehdashinta on Kiinassa sata, nostaa tulli hinnan 143:een Yhdysvaltain rajalla. Yhdysvalloissa valmistettuna tehdashinta olisi 200–250 palkka- ja muiden kulujen vuoksi. Euroopassa valmistuskustannus on samaa luokkaa.

Tullien jälkeenkin valmistus Kiinassa on edullisempaa kuin Yhdysvalloissa tai Euroopassa.

Yhdysvaltain tehtaan puolesta puhuu Sallisen mukaan se, että tuotteen kylkeen saataisiin leimattua ”made in USA”. Sallisen mukaan amerikkalaiset arvostavat kovasti oman maan tuotteita ja ovat valmiita maksamaan lisähintaa siitä.

Rajansa on silti maksuhalullakin. Ratkaisu voisi olla se, että trampoliinista osa valmistetaan Yhdysvalloissa ja kallis käsityö, lähinnä ompelu Kiinassa. Näin tehden trampoliinin kotimaisuusaste voisi nousta riittäväksi made in USA -leimalle.

Acon merkki seinässä.
Aconin pääkonttori toimii Oulun Äimärautiossa. Työntekijöitä on kaikkiaan 35, joista pääosa Oulussa, kymmenen Yhdysvalloissa ja kaksi Kiinassa. Kuva: Janne Körkkö / Yle

Toivoo ennustettavuutta

Yritysjohtajana Sallinen on haluton ottamaan kantaa Trumpin nykyiseen poukkoilevaan tullipolitiikkaan.

Hän kuitenkin esittää yritystoiminnalle tärkeän toiveen, joka yrityskentässä jaetaan laajasti muutenkin: Sallinen haluaa pitkäaikaista ennustettavuutta ja vakautta, linjakkuutta päätöksiin.

– Että tulliprosentti on nyt tämä ja pysyy samana usean vuoden ajan.

Trumpin tullipolitiikka on ollut aivan muuta kuluneen presidenttivuoden aikana. Tuorein täyskäännös nähtiin keskiviikkoiltana, kun Trump perui uusimman tulliuhkauksensa Suomelle ja monelle muulle Euroopan maalle.

Sinänsä se oli jatkoa nähdylle. Uhkailut tulliprosenteilla ovat nousseet ja laskeneet vähän väliä tai ne on peruttu tai siirretty myöhemmäksi. Kaikki voi taas muuttua ensi viikolla tai helmikuussa tai myöhemmin.

Mikä on ohjeesi Euroopan johtajille?

– Pitäkää yllä viestiä ja soihtua vapaasta markkinataloudesta ja demokratiasta.

Juuri näitä kahta arvoa Sallinen toistaa vastauksena Trump-kysymyksiin moneen kertaan.

Sallisen mukaan tasavallan presidentti Alexander Stubb on toiminut esimerkillisesti. Suomen imago on kohentunut, mikä auttaa myös suomalaisia yrityksiä.

– Stubb on positiivinen, kielitaitoinen ja energinen. Mahtava vienti- ja mainoskasvo meille suomalaisille.

Juttua oikaistu 27.1. klo 16.30: Jutussa luonnehdittiin aikaisemmin Tarmo Sallista Trumpin kannattajaksi. Väite on poistettu jutusta.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.

Ladataan lomaketta...