Seinäjoella torstaina julkaistu THL:n kouluterveyskysely kertoo, että seinäjokelaiset lapset ja nuoret voivat pääsääntöisesti hyvin.
He viihtyvät koulussa, kokevat terveydentilansa pääosin hyväksi ja ovat tyytyväisiä elämäänsä.
Tämän allekirjoittavat myös Seinäjoen nuorisovaltuustossa toimivat lukiolaiset Veera Niemistö ja Evie Wiltshear.
Silti he näkevät myös huolenaiheita.
– Kun resursseja vähennetään vaikkapa koulun henkilökunnasta, sekin vaikuttaa ilmapiiriin ja nuorten hyvinvointiin, muistuttaa Veera Niemistö.
Evie Wiltshear nostaa esiin ajankohtaisen tapauksen, jossa Seinäjoen Ideaparkin vessassa poikajoukko ryösti nuorelta pojalta arvokkaat kengät.
Seinäjoella kyseinen ilmiö on varsin uusi.
– Tilastollisestihan nuoret voivat hyvin, mutta itsellä herää huoli väkivaltaisuuden ja jengiytymisen noususta.
Kiusaaminen ei ole kadonnut
Moni asia on kuitenkin mennyt parempaan suuntaan edellisestä kahden vuoden takaisesta kyselystä.
Lokakuussa Etelä-Pohjanmaan koulukoordinaattorina aloittanut Irene Turenius allekirjoittaa, että kouluissa voidaan hyvin.
– Sehän on totta, että vain pieni osa nuorista oireilee, sanoo Turenius.
Turenius on työskennellyt vuosia luokanopettajana ja viime vuodet rehtorina Hyllykallion koulussa.
Nyt koulukoordinaattorina hän auttaa alueen kouluja kehittämään yhtenäisiä toimintamalleja kiusaamisen, syrjinnän ja väkivallan ehkäisemiseen, puuttumiseen ja jälkitukeen.
Hän pitää huolestuttavana alakouluikäisten kokemuksia kiusaamisesta: kyselyn mukaan joka kymmenes on kokenut viikottaista kiusaamista.
Kiusaamisen ehkäisemiseen on tehty jo vuosia töitä. Silti ilmiö ei katoa.
– Olen sitä pohtinut jo ennen tätä pestiä ja etenkin nyt. Kouluissa tehdään paljon, mutta jokin tässä ei kohtaa. Toivottavasti tästä hankkeesta saadaan vielä siihen tukea ja apua, miettii Turenius.
Mitä kiusaamisongelmalle voi tehdä?
Turenius lähtisi ratkaisemaan kiusaamisen ongelmaa lasten ja nuorten kohtaamisesta. Aikuisen pitäisi aidosti pysähtyä kuuntelemaan silloin, kun lapsella tai nuorella on vakavaa asiaa.
– Kiusaamista kokeneet lapset ja nuoret kertovat, että pahinta on, jos aikuinen sanoo, että älä välitä, koita kestää.
Mitä sitten pitäisi sanoa?
– Pyydä kertomaan lisää ja kuuntele, neuvoo Turenius.
Nuorisovaltuutetut Niemistö ja Wiltshear muistuttavat myös siitä, että aikuiset eivät puhuisi erilaisista ihmisistä, sukupuolivähemmistöistä ja maahanmuuttajista rumasti – se tuntuu oikeuttavan kiusaamiseen.
Evie Wiltshear toivoo, että lapsille ja nuorille opetettaisiin enemmän vuorovaikutus- ja tunnetaitoja, jotta he pystyisivät ilmaisemaan tunteitaan.
Veera Niemistö puolestaan muistuttaa, että kuraattoripalvelujen pitäisi olla vielä paremmin saavutettavissa.
– Sitä pitäisi pitää esillä, että kuraattorilla tai psykologilla voi käydä, vaikka kokisi, että suurin osa asioista on aika hyvin, hän toteaa.
Nuorten omat ajatukset esiin
Nuoret kaipaisivat osallisuuden tunnetta ja sitä, että heidät otetaan mukaan ja heiltä kysytään.
– Nuorilla pitää olla mahdollisuus puhua omasta puolestaan, muistuttaa Veera Niemistö.
Edes nuorisovaltuustolta ei kysytä hänen mielestään riittävästi.
– Kaupungin päätöksentekoon otetaan harvoin esimerkiksi erilaisia viiteryhmiä mukaan ja kyselykulttuuri ei ole oikein Seinäjoelle rantautunut, Niemistö toteaa.
Nuoret muistuttavat, ettei suurin osa nuorista tiedä nuorisovaltuustosta, lastenparlamentista tai muutenkaan vaikuttamismahdollisuuksista.
Tarvittaisiin enemmän matalan kynnyksen tilaisuuksia, joihin kuka tahansa voi osallistua.
– Nuorisovaltuustotoimintakaan ei ole monen mielestä matalan kynnyksen toimintaa, vaan se vie paljon aikaa, panostusta ja kiinnostusta, muistuttaa Evie Wiltshear.