Maailman talousfoorumin perinteinen Davosin-kokous osui keskelle maailmanpoliittista kuohuntaa. Kokosimme tähän juttuun keskeiset käänteet.
Tunnelmat olivat jännittyneet, kun talousfoorumi alkoi Sveitsissä maanantaina. Sinällään talouseliitillä pyyhkii hyvin: brittiläisen avustusjärjestön Oxfamin kokouksen tuntumassa julkaiseman raportin mukaan maailman rikkaimmat rikastuivat viime vuonna ennätysvauhtia.
Talousfoorumia varjosti kuitenkin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin repivä ulkopolitiikka.
Foorumin lähestyessä Trump vaati Grönlannin liittämistä Yhdysvaltoihin ja uhkasi nostaa Tanskaa tukevien Euroopan maiden, myös Suomen tulleja.
Ilmassa oli kysymys, antaisivatko eurooppalaiset jälleen periksi Trumpille vai olisiko EU viimein valmis näyttämään taloudellista voimaansa vastauksena tullikiristykseen.
– Pelissä on tällä kertaa koko nykyisenlainen maailmanjärjestys. Davos voi olla viimeinen tilaisuus pysäyttää vaarallinen kehitys, kirjoitti Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo.
Maailmanjärjestys on menossa uusiksi
Davosin kokouksia seurannut toimittaja Peter Goodman sanoi New York Timesille, että kaikki aiemmat muotisanat kuten sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys oli nyt siivottu pois näkyvistä, jotta Trumpin hallinto kokisi itsensä tervetulleeksi.
Tiistaina huomiota herätti Kanadan pääministerin Mark Carneyn tiukkasävyinen puhe maailmanjärjestyksen repeämästä.
Carney puhui miellyttävän fiktion päättymisestä ja kovan todellisuuden alusta. Sääntöperustainen maailmanjärjestys ei hänen mukaansa koskaan ollut täysin totta, mutta nyt suurvaltakilpailu kiihtyy ja voimakkaimmat ajavat etujaan käyttäen taloudellista integraatiota pakottamisen välineenä.
– Olemme keskellä repeämää, emme siirtymää, Carney sanoi.
Carney sanoi, että keskisuurten valtioiden pitää toimia yhdessä, koska jos ne eivät ole pöydän ääressä, ne ovat ruokalistalla.
Tiistaina Ranskan presidentti Emmanuel Macron varoitti myös siirtymästä pois moninkeskeisyydestä kansainvälisessä politiikassa.
– Se on siirtymä kohti maailmaa ilman sääntöjä, jossa kansainvälinen laki tallotaan ja ainoa laki, jolla on väliä, on vahvimman oikeus, Macron sanoi.
Kansainvälistä mediahuomiota herättivät myös Suomen presidentin lausunnot. Alexander Stubb sanoi keskiviikkona Davosin talousfoorumin keskustelutilaisuudessa, että Eurooppa kykenee puolustamaan itseään ilman Yhdysvaltain apua.
– Eilen esitettiin kysymys, pystyykö Eurooppa puolustamaan itseään. Vastaus on kyllä. Tarvitsemmeko siihen Yhdysvaltain tukea, kyllä ilman muuta. Toivottavasti mutkia ei vedetä liian suoriksi, Stubb täsmensi Ylelle torstaina.
Trump perui Grönlanti-uhkauksiaan
Keskiviikon puheessaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi, ettei aio ottaa Grönlantia voimatoimin.
– Minun ei tarvitse käyttää voimaa. En halua käyttää voimaa. En käytä voimaa [Grönlannin saamiseksi], Trump sanoi armeijan käytöstä.
Trump sulki pois sotilasoperaation Grönlantiin, mutta ei muutoin perääntynyt lainkaan saaren havittelusta, kirjoitti Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki.
Se olikin itse puheen ainoa myönnytys liittolaisille. Trump arvosteli sotilasliitto Naton olleen huono sijoitus Yhdysvalloille, koska Yhdysvallat suojelee Eurooppaa, kun taas Euroopan maat eivät hänen mielestään anna mitään takaisin.
– Mutta ongelma Naton kanssa on se, että me olisimme heidän tukenaan 100-prosenttisesti, mutta en ole varma, olisivatko he meidän tukenamme, Trump valitti.
Yhdysvaltain presidentti sanoi vihreän energian ja hallitsemattoman maahanmuuton tuhoavan Euroopan. Puheessa korostuivat Trumpin omakehu, Euroopan haukkuminen, Grönlanti ja ilkeily hänen edeltäjälleen Joe Bidenille.
Pitkä ja poukkoileva puhe herätti toisaalta myös huolta jopa Trumpin kunnosta. Puheiden sekavuus on suorastaan pelottavaa, kirjoitti ulkomaantoimittaja Esko Varho.
Keskiviikkoiltana Trump rauhoitti liittolaisiaan ilmoittamalla peruvansa Grönlantiin liittyvät tulliuhat eurooppalaisvaltioilta. Taustalla vaikutti keskustelu Naton pääsihteerin Mark Rutten kanssa. Epäselväksi jäi, mitä Trump koki sopineensa Rutten kanssa.
Trump esitteli rauhanneuvostoaan
Torstaina Trump piti Davosissa Gazan rauhanneuvoston avajaistilaisuuden. Hanke on herättänyt epäilyksiä siitä, onko kyseessä vain Gazan kohtalon ratkominen vai haluaako Trump korvata koko YK:n.
Trumpin vävy Jared Kushner esitteli Davosissa futuristisia visioita Israelin raunioiksi tuhoamasta Gazan kaistasta. Lähi-idän tutkimuksen professorin Hannu Juusolan mielestä Trumpin hallinnon kaavaillut olivat ”täysin toisesta maailmasta kuin mitä Gazan todellisuus on”.
Ukraina pääsi lopulta agendalle
Davosiin saapui lopulta myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Alun perin oli näyttänyt, että Ukrainan tilanne jäisi Grönlantiä koskevan väännön jalkoihin.
Zelenskyi kuitenkin tapasi torstaina Trumpin. Zelenskyi ilmoitti tapaamisen jälkeen, että Yhdysvaltain, Venäjän ja Ukrainan edustajat tapaavat Arabiemiraateissa perjantaina ja lauantaina.
Ylen Ukrainan-toimittaja Maxim Fedorov arvioi, että Zelenskyin vierailu Davosissa ei ollut turha, vaikka ukrainalaiset eivät usko pikaiseen rauhaan.
Ukrainan presidentti arvosteli Davosissa kovasanaisesti Euroopan maita siitä, että nämä eivät vieläkään ole heränneet vahvistamaan puolustustaan.
– Sen sijaan, että olisi tullut aidosti globaaliksi voimaksi, Eurooppa on jäänyt kauniiksi mutta hajanaiseksi kaleidoskoopiksi pieniä ja keskisuuria valtoja, Zelenskyi syytti.
EU-johtajat palasivat Davosista helpottuneina siitä, että Trump perui tulliuhkauksensa. Luottamukseen oli jäänyt särö.
– Esimerkiksi Grönlanti-kiistaa ei ole ratkaistu, ainoastaan kriisi saatiin taltutettua, EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu kirjoitti.
– Kiista ja sen sivuoireet tulevat heikentämään Euroopan ja suomalaistenkin turvallisuutta, mahdollisesti pitkään, arvioi puolestaan Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos.