Analyysi: Suomen suurin nuorille suunnattu kulttuurikasvatusohjelma uhkaa päättyä

Taidetestaajat-ohjelman merkitystä suomalaisnuorten kulttuurikasvatuksessa ei sovi vähätellä, Yle Helsingin kulttuuritoimittaja Jussi Mankkinen kirjoittaa.

Nicole Olá, Anni Saarinen. Hilda Mäkelä, Emma Sävy , Myy Luoto  ja Naz Noori Taidetestaajista.
Kahdeksasluokkalaiset Nicole Olá, Anni Saarinen, Hilda Mäkelä, Emma Sävy, Myy Luoto ja Naz Noori testasivat torstaina taidetta Itäkeskuksen Stoassa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Kulttuuritoimittaja Jussi Mankkinen.
Jussi Mankkinenkulttuuritoimittaja

Miljoona vierailua. Lähemmäs 600 000 nuorta. Yli 300 000 arviota.

Näin huimia lukuja on saavuttanut vuonna 2017 lanseerattu Taidetestaajat, joka on nuorille suunnattu kulttuurikasvatusohjelma.

Konseptina Taidetestaajat on suorastaan mainio. Se tarjoaa kahdeksasluokkalaisille mahdollisuuden tutustua mitä erilaisimpiin taidemuotoihin – ilmaiseksi.

Vierailujen aikana kahdeksasluokkalaiset saavat myös tietoa itse esityksistä ja näyttelyistä sekä niihin liittyvistä taidemuodoista. Lisäksi he kirjoittavat kokemastaan arvion.

Mitään taidemuotoa ei ole rajattu pois.

Tämän viikon torstaina nuoret vierailivat Tampereen Työväen Teatterissa, Ateneumin taidemuseossa, Suomen valokuvataiteen museossa, Aurinkobaletissa, Selachiuksen museoissa, Tanssiteatteri Hurjaruuthilla sekä MimoArt Companylla. Tarjolla oli siis niin vanhempaa kuin uudempaakin kuvataidetta, sirkusta, valokuvataidetta, teatteria sekä nykytanssia.

MimoArt Companyn Body Notes -esitystä.
Kahdeksasluokkalaiset kävivät torstaina katsomassa MimoArt Companyn Body Notes -nykytanssiesityksen Itäkeskuksen Stoassa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Taidetestaajien kohdalla on tärkeää etenkin sellaisten taidemuotojen esittely, joiden pariin 14- 15 -vuotiaat eivät välttämättä muuten eksy.

Kahdeksasluokkalainen ei ehkä menisi oma-alotteisesti katsomaan Ateneumiin Suomen taiteen kultakauteen keskittyvää näyttelyä tai istahtaisi seuraamaan kokeellista nykytanssiesitystä.

Taidetestaajat-ohjelman merkitystä suomalaisnuorten kulttuurikasvatuksessa ei sovi vähätellä, sillä kyse on myös demokratiasta. Kokonainen ikäluokka pääsee tutustumaan taiteeseen ja kulttuuriin tasapuolisesti. Samalla itse kukin voi ilmaista, pitikö kokemastaan vai ei.

Kahdeksasluokkaisten omat arviot taas ovat arvokasta pääomaa sekä esiintyjille että taideinstituutioille.

Päärahoittajat eivät enää jatka

Olin torstaina tekemässä juttua Taidetestaajien vierailusta Itäkeskuksen Stoassa, jossa nuorille esitettiin MimoArt Companyn kokeellinen nykytanssiesitys Body Notes. Haastattelemilleni nuorille kokemus oli paitsi uusi, myös innostava: nykytanssia voisi ihan hyvin mennä katsomaan jatkossakin.

Veikkaan, että esitys sytytti monessa paikalla olleessa kahdeksasluokkalaisessa pienoisen kipinän: tällainenkin itseilmaisun muoto on olemassa ja asioita voi tehdä myös tällä tavalla. Ilman Taidetestaajia tällaiset ajatukset ja oivallukset olisivat jääneet syntymättä.

MimoArt Companyn Body Notes -esityksen purkamista Taidetestaajien kanssa Stoassa.
Body Notesin tekijät ja nuoret keskustelevat esityksen jälkeen: mikä oli hyvää, mikä oli huonoa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Kaikesta hyvästä huolimatta Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelman jatko on tällä hetkellä vaakalaudalla. Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden eivät enää jatka ohjelman rahoitusta kesän 2027 jälkeen. Tähän mennessä niiden satsaus on ollut lukuvuositasolla noin seitsemän miljoonaa euroa.

Taidetestaajien organisaatio haaveileekin valtionrahoituksesta. Jos rahoitusta ei löyty, Taidetestaajien taru päättyy ensi vuonna. Se olisi harmi koko Suomen kulttuurielämälle – ja ennen kaikkea kahdeksasluokkalaisille nuorille.

– Mielestäni on tosi hyvä, että koulussa pääsee ilmaiseksi tällaisiin esityksiin. Ei tarvitse miettiä mihin lähtee, vaan pääsee näihin kokemuksiin, Espoo Kaitaan koulun kahdeksasluokkalainen Anni Saarinen totesi torstaina Itäkeskuksen Stoassa.