Jyväskylän Lutakonaukiolla osoitettiin maanantaina mieltä kantaverkkoyhtiö Fingridin voimajohtosuunnitelmia vastaan.
Etelä-Konneveden kansallispuiston ystävät ry:n järjestämään mielenilmaukseen osallistui noin 30 ihmistä. Yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Väisänen on tapahtumaan tyytyväinen.
– Emme me kerralla muuta maailmaa, mutta jostain on aloitettava. Ei ole hyväksyttävää, että tänne tulee 350 metriä korkeita tuulivoimaloita tai hehtaarien kokoisia datakeskuksia ja näiden välille valtavat siirtolinjat.
Fingrid suunnittelee uutta voimajohtoa, joka kulkisi neljän maakunnan eli Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Etelä-Savon halki.
Uusi yhteys on nimeltään Harjulinja, ja se on osa Fingridin Pyhäjärveltä Kouvolaan suunnittelemaa hanketta. Yhtiön mukaan hankkeen tarkoituksena on parantaa kantaverkon käyttövarmuutta ja säilyttää sähkön hinta yhtenäisenä koko Suomessa.
Fingrid on esittänyt Harjulinjalle viisi erilaista reittivaihtoehtoa.
Linjaa vastustavien mielestä Fingrid on hylännyt niin sanotun nollavaihtoehdon. Silloin linjaa ei rakennettaisi ollenkaan. Väisänen ihmettelee, miksei vaihtoehtona ole jo olemassa olevien linjojen tehostaminen ja sähköntuotannon keskittäminen sinne, missä sitä tarvitaan.
– Tuulivoimaloita tulee kuin sieniä sateella niihin kuntiin, jotka suostuvat niitä ottamaan. Datakeskuksia houkutellaan toisiin kuntiin. Tämä peli on täysin sekaisin, eikä näin voi jatkua, Väisänen summaa.
Vanhempi asiantuntija Marja Nuottajärvi Fingridiltä kertoo, että meneillään oleva vihreä siirtymä aiheuttaa merkittäviä vahvistustarpeita kantaverkolle. Nuottajärven mukaan nollavaihtoehto puuttuu, koska yhteiskunnassa on tarve tälle hankkeelle.
– Sähkön huippukulutuksen ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä. Samalla merkittävä määrä nykyistä sähköntuotantoa poistuu. Tämän vuoksi riippuvuus kantaverkon varmoista sähkönsiirtoyhteyksistä korostuu entisestään, Nuottajärvi sanoo.
Harjulinjasta jätetty lähes 300 lausuntoa
Harjulinjan ympäristövaikutusten arviointi eli YVA-menettely alkoi viime vuonna. Hanke on herättänyt vastustusta etenkin maanomistajissa. Uudesta linjasta aiheutuu vastustajien mukaan maisemahaittojen lisäksi taloudellisia tappioita.
– Sähkönsiirtohankkeissa maanomistajat käytännössä menettävät maansa nimellistä korvausta vastaan, Väisänen sanoo.
Pohjois-Savon ely-keskus sai viime vuoden loppuun mennessä lähes 300 lausuntoa ja mielipidettä hankkeesta. Vuodenvaihteessa aloittanut uusi Lupa- ja valvontavirasto antaa Väisäsen mukaan oman lausuntonsa Fingridin suunnitelmista noin viikon kuluessa.
– Meidän toivomme on tässä. Ihmisten ehdoton viesti on, ettei Harjulinjaa pidä vetää järvialueen läpi. Viranomaisen pitää ottaa huomioon ihmisten jättämät muistutukset.
Vanhempi asiantuntija Marja Nuottajärvi Fingridiltä kertoo, että kantaverkkoyhtiöiden hankkeiden vastustaminen ei ole tavatonta. Yhtiö ottaa mielenosoittajien näkemykset huomioon palautteena.
– Kun ihmisten elinympäristöön tulee uusi elementti, kuten tämmöinen voimajohto, niin ei sitä välttämättä hyvänä nähdä. Ei, vaikka asuttaisiin alueella, missä sähkönsaannin tarve on.
Tämänhetkisen arvion mukaan Harjulinjan ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistuu kuluvan vuoden lopussa. Fingrid päättää voimajohdon reitistä aikaisintaan ensi vuonna.
Fingrid aikoo rakentaa johdon vuosina 2030–2032. Hankkeen kustannusarvio on noin 150 miljoonaa euroa.
Muokattu 26.1. klo 15.14: Lisätty Marja Nuottajärven valokuva.