OSLO Rautatieaseman liepeillä, korkean lasisena kimaltelevan hotellin toisella puolella on silta. Sen takana alkaa Grønlandin kaupunginosa.
Osa oslolaisvanhemmista varoittelee lapsiaan menemästä sillan ali, sillä alueella on huono maine. Viime aikoina nuorten tekemien vakavien rikosten määrä Norjassa on kasvanut, ja usein otsikot kertovat rikosten tapahtuvan Grønlandissa.
Norjassa on käynnissä samansuuntainen kehitys kuin naapurimaassa Ruotsissa.
Poliisin mukaan rikollisverkostot rekrytoivat lapsia ja nuoria ampumaan ja tekemään räjäytyksiä. Oslossa alle 18-vuotiaita vastaan nostettujen vakavia rikoksia koskevien syytteiden määrä on kolmessa vuodessa kaksinkertaistunut.
Tilanne on herättänyt huolta norjalaisissa, ja etenkin oikean laidan poliitikot käyttävät Ruotsia varoittavana esimerkkinä.
Samalla juuri Oslon Grønlandista on tullut synonyymi pahoille asioille, ja se turhauttaa Andy Hota, 18, ja Elizabeth Safaria, 21, jotka asuvat kaupunginosassa.
– Täällä tapahtuu rikollisia asioita, sitä en kiellä, mutta liioittelu on typerää ja vaikuttaa meihin, sanoo Andy Ho.
Ho käy lukion kolmatta luokkaa, Safari opiskelee yliopistossa taidehistoriaa. He ovat yksimielisiä siitä, että media esittää Grønlandin todella huonossa valossa.
Hon mielestä se rajoittaa alueen nuorten mahdollisuuksia. Kun vaikkapa työhaastattelussa selviää, että nuori tulee Grønlandista, hänen mahdollisuutensa heikkenevät. Paremmalta puolelta kaupunkia tulevalla on paremmat mahdollisuudet, Ho sanoo.
Näin 18-vuotias Andy Ho kuvailee ihmisten suhtautumista häneen:
21-vuotias Elizabeth Safari puolestaan kertoo nähneensä Tiktokissa videoita, jotka paljastavat ihmisten ennakkoluulot:
Ei mikään ”no go zone”
Elisabeth Myhre Lie seisoo Grønlandin porttina toimivan sillan vieressä. Juuri tälle aukiolle alueen huumekauppa on keskittynyt.
Arkipäivän valossa voi olettaa joidenkin seisoskelevan sillan varjoissa kyseisellä asialla. Poliisiauto kiertää paikalle useita kertoja. Samalla ihmiset kulkevat ohi päivittäisille asioilleen, yksi myy hedelmiä ja toinen kiirehtii kohti rautatieasemaa.
Myhre Lie toimii apulaisprofessorina Olson poliisikorkeakoulussa. Hän tuo välillä oppilaansa Grønlandiin, osin purkaakseen ennakkoluuloja, joita monilla on alueesta.
Myhre Lie on samaa mieltä Grønlandin nuorten kanssa: alueen maine keskittyy ongelmiin.
– Täällä on aseita ja väkivaltaa, jopa poliisia kohtaan, mutta ei tämä mikään ”no go zone” ole, Myhre Lie sanoo.
Hänen mukaansa Grønland on paitsi turvaton, myös upea alue. Kaupunginosa erottuu muusta Oslosta kansainvälisyydellään.
Myhre Lie tekee töitä uuden lähialuepoliisiyksikön kanssa. Huumekauppa tuo alueelle levottomuutta, josta asukkaat kärsivät.
– Poliisi haluaa olla läsnä asukkaiden ja yrittäjien vuoksi. Se on todella tärkeää, sillä he kokevat usein turvattomuutta.
Rikollisuuden torjuminen tehokkaasti vaatisi Myhre Lien mukaan laajempaa perspektiiviä. Hän huomauttaa, että merkittävä osa huumeiden ostajista asuu Oslon varakkaammilla alueilla.
– Länsipuolen asukkaiden pitäisi ottaa vastuuta, sillä huumeiden kysyntä luo väkivaltaa. Tämä ei ole Grønlandin ongelma, vaan koko yhteiskunnan ongelma, jonka ehkäisyyn on panostettava.
Poliisi: Tilanne ei ole sama kuin Ruotsissa
Onko Norja sitten Ruotsin tiellä?
On ja ei ole.
Poliisin mukaan rikollisuudessa näkyy sama kaava kuin Ruotsissa: rikollisverkostot palkkaavat yhä nuorempia tekemään yhä vakavampia rikoksia.
Osin rekrytoijat ovat ruotsalaisjengejä, jotka toimivat myös Norjassa, osin Norjan omia rikollisjärjestöjä. Näin kertoo sanoo Norjan rikospoliisin tutkinta- ja tiedusteluosaston virkaatekevä johtaja Emil Kofoed.
Väkivaltarikokset liittyvät usein huumekauppaan. Sitä hallitsevat jengit haluavat vahvistaa omaa asemaansa, etsiä uusia markkinoita ja hyödyntää vapaata liikkumista Pohjoismaasta toiseen, Kofoed sanoo.
Kofoedin mukaan rikolliset pitävät Pohjoismaita yhtenä toimintakenttänä, jossa operoidaan rajojen yli. Tähän kenttään kuuluu myös Suomi.
Kofoedin mukaan kokonaistilanne Norjassa ei kuitenkaan ole verrattavissa Ruotsiin. Samoilla linjoilla ovat olleet muukin asiantuntijat, kuten Norjan entinen valtakunnansyyttäjä Tor-Aksel Busch.
Buschin mukaan olisi Ruotsin ongelmien vähättelyä väittää, että Norjan tilanne on samanlainen.
Esimerkiksi Tukholmassa alueellinen eriarvoisuus on syvempää kuin Oslossa ja tiettyjä kaupunginosia pidetään erityisen altistuneina rikollisuudelle ja sosiaalisille ongelmille.
Kofoed ei vertaisi Grønlandin tilannetta vaikkapa Tukholman Rinkebyhyn tai Malmön Rosengårdiin.
– Joillakin alueilla Norjassa on enemmän ongelmia kuin toisilla, mutta tämä ei ole verrattavissa Ruotsiin. Norjassa tilanne on vielä ihan eri tasolla ja laajuus on paljon pienempi kuin esimerkiksi Ruotsissa, Kofoed sanoo.
Elokuvalla ääni kuuluviin
Juuri jakautumista vastaan Andy Ho ja Elizabeth Safari haluavat taistella. He ovat tehneet kolmen muun alueen nuoren kanssa dokumenttielokuvan, joka käsittelee Grønlandin mainetta.
Nuoret kuuluvat Oslon monikulttuurisen museon nuorisoneuvostoon, ja he halusivat näyttää Grønlandin, joka on täynnä yhteisöllisyyttä ja erilaisia kulttuureja.
– Olemme katsoneet uutisia ja etsineet juttuja Grønlandista. Emme löytäneet mitään kovin positiivista. Vain rikollisuutta, huonoja asioita, sanoo Ho.
Hänellä itsellään sen sijaan on paljon hyvää sanottavaa Grønlandista. Ihmiset juttelevat toisilleen ja välittävät asuinalueestaan. Ho on viettänyt muslimien eid-juhlaa, vaikka ei itse ole muslimi.
Elizabeth Safari uskoo, että Grønlandin maine johtuu siitä, että siellä asuu paljon ulkomaalaistaustaisia ihmisiä. Media ja ihmisten puheet vahvistavat kuvaa alueesta, jolla asuu ”muita kuin norjalaisia”.
– He ajattelevat, että meistä voi periaatteessa sanoa ihan mitä tahansa. Meistä on tehty yksi ryhmä, ja siksi olemme helppo kohde, Safari sanoo.
Silta, josta Grønland alkaa on noussut symboliksi, jonka kohtalosta kiistellään. Osa oslolaisista haluaa purkaa sillan ajatellen, että sen alla käytävä huumekauppa katoaisi.
Monien alueella asuvien mielestä silta on portti Grønlandiin. Sen sijaan, että se purettaisiin, siitä pitäisi jalostaa kaikille yhteinen osa kaupunkikuvaa.
Safari ja Ho toivoisivat, että muutkin voisivat nähdä Grønlandin sellaisena kuin he.
– Kun ajattelen Grønlandia, näen mielessä ystäväni. Ei tämä ole vaarallinen paikka, Safari sanoo.
Andy Ho on asunut Grønlandissa koko ikänsä.
– Grønland on paikka, jossa olen turvassa. Se on koti.