Kuntien olisi pitänyt yhtiöittää markkinoilla toimivat sotekiinteistönsä vuodenvaihteeseen mennessä. Kuntaliiton arvion mukaan noin puolet kunnista ei ole yhtiöittämistä tehnyt, eli ne rikkovat lakia.
Lain mukaan kuntien pitää yhtiöittää kiinteistöt, jotka toimivat kilpailluilla markkinoilla. Laista ei ole virallisia tulkintaohjeita tai ennakkopäätöstä, ja osa kunnista ei halua tehdä päätöksiä ennen kuin tilanne on selkeämpi.
Osa kunnista on siirtänyt sotekiinteistöt jo olemassa olevaan kunnalliseen yhtiöön eikä ole perustanut niille erillistä yhtiötä.
Sotekiinteistöt lämpöyhtiöön
Toivakka on selvittänyt sotekiinteistöjen siirtämistä kunnan lämpöyhtiöön. Kunnanjohtaja Touko Aallon mukaan kunta on arvioinut, että sillä on yksi tai kaksi rakennusta, jotka edes teoriassa voisivat kuulua yhtiöittämisvelvoitteen piiriin.
– Emme aio perustaa yhtiötä yhdelle tai kahdelle kiinteistölle. Sen verran olemme tehneet taustatyötä, että voimme tarvittaessa laajentaa lämpöyhtiön toimialaa, Aalto sanoo.
Keuruu taas on päättänyt siirtää palvelukeskuksen, palvelutalon ja asumisyksikön kiinteistöt suorasta omistuksesta kaupungin vuokra-asuntoyhtiöön. Kiinteistöissä on vuokralla Keski-Suomen hyvinvointialue.
Kaupunki katsoo, että yksiköt tarjoavat asumista ja asuminen on kilpailtua toimintaa, minkä vuoksi ne oli yhtiöitettävä. Vuokra-asuntoyhtiöön kiinteistöt kuuluvat kaupungin mukaan siksi, että asuminen ei hajoa useampaan kunnan yhtiöön.
Myös riskit siirtyvät
Kuntaliiton kuntien toimitilojen kehittämispäällikkö Mikko Simpanen muistuttaa, että sotekiinteistöjen mukana yhtiöön siirtyvät myös omistamisen riskit.
Hän käyttää esimerkkinä tuetun asumisen siirtämistä kunnan vuokra-asuntoyhtiöön.
– Hyvinvointialue voi päättää, että se ei enää käyhtä kiinteistöä. Sen jälkeen vuokra-asuntoyhtiöllä on tyhjä kiinteistö, jonka ylläpito täytyy maksaa. Rahat siihen kerätään yhtiön vuokralaisilta.
Keuruun elinvoimajohtaja Tuomas Collin sanoo, että näin ei heidän tapauksessaan käy: Varke-rajoitukset määräävät, että vuokra saa kattaa vain todelliset kulut. Varke tunnettiin aiemmin nimellä Ara.
– Emme näe isoa riskiä sille, että nämä kiinteistöt jäisivät tyhjiksi. Jos niin kuitenkin kävisi, kuluja ei kerättäisi vuokralaisilta. Niistä vastaisi omistajayhtiön omistaja eli Keuruun kaupunki, Collin sanoo.
Sotekiinteistöjä on jäämässä tyhjilleen paljon. Niitä ei voi noin vain ottaa muuhun käyttöön, vaan käyttömahdollisuuksiin vaikuttaa muun muassa kaavoitus.