Intiassa on puhjennut Nipah-epidemia – vielä ei tiedetä, leviääkö virus ihmisestä toiseen

Ihmisten Nipah-epidemiat ovat rajoittuneet toistaiseksi Etelä- ja Kaakkois-Aasiaan.

Thaimaan terveysviranomaiset lentokentällä maskien kanssa.
Thaimaan terveysviranomaiset ottivat vastaan Intian Länsi-Bengalista saapuvia matkustajia Nipah-tartuntojen ehkäisemiseksi Bangkokin Suvarnabhumin lentokentällä 25. tammikuuta. Kuva: Suvarnabhumin lentoasema / EPA

Intian terveysviranomaiset ovat reagoineet Länsi-Bengalin osavaltiossa puhjenneeseen epidemiaan. Tähän mennessä alueella on vahvistettu viisi Nipah-virustartuntaa, kertoo brittilehti The Independent.

Tartunnan saaneiden joukossa on myös terveydenhuollon ammattilaisia, kuten lääkäreitä ja sairaanhoitajia.

– On vielä liian aikaista sanoa, onko virus sillä tavalla muuntautunut, että se pystyisi leviämään ihmisestä toiseen, kommentoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek.

Ylilääkäri ei vielä huolissaan

Nipah on tappava virus, johon ei ole toistaiseksi kehitetty rokotetta tai parannuskeinoa.

Maailman terveysjärjestö (WHO) pitää sitä korkean riskin taudinaiheuttajana. WHO:n mukaan Nipah voi tarttua eläimistä ihmisiin ja ihmisestä toiseen.

Coalition for Epidemic Preparedness Innovations (CEPI) rahoittaa parhaillaan eri valmistajien Nipah-rokotetutkimuksia. Niitä tehdään muun muassa Intiassa ja Bangladeshissa.

Nohynekin mukaan Nipahiin on ryhdytty varautumaan maailmassa, koska virus saattaa muuntautua rakenteeltaan.

Ylilääkäri ei ole kuitenkaan huolissaan tilanteesta ainakaan vielä, ennen kuin saa lisätietoja asiasta.

Esimerkiksi Euroopan tartuntatautivirasto (ECDC) luokittelee Nohynekin mukaan riskin pieneksi Intiassa matkaileville.

Ihmistartunnat ovat harvinaisia

Nipah-virus (NiV) tunnistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1999 Malesiassa ja Singaporessa. Sen jälkeen toistuvia epidemioita on raportoitu Etelä-Aasiassa.

Asiantuntijat sanovat, että Nipahin tarttuminen ihmiseen on harvinaista. Sitä on tapahtunut lähinnä maaseudulla, kun virus on siirtynyt ihmisiin lepakoista esimerkiksi saastuneiden hedelmien kautta.

Lepakko kellarin katossa.
Intianlehtilepakko on yksi tunnettu Nipah-viruksen kantaja. Tämä lepakko on kuvattu Länsi-Bengalissa Intiassa kesäkuussa 2025. Kuva: Soumyabrata Roy / AOP

The Times of India kertoo vierailleensa joulukuussa kuolleen 55-vuotiaan naisen kotona. Nainen oli sairastanut Nipah-virukselle tyypillisiä oireita ja käsitellyt raakaa taatelimehua.

Lehden mukaan paikalliset viranomaiset ovat tutkineet taudin aiheuttajiksi epäiltyjä hedelmälepakoita. Yhdeksästä tutkitusta lepakosta taudin vasta-aineita löydettiin yhden lepakon verestä.

Kuolleisuusprosentti on iso mutta epidemiat pieniä

Nipah-potilailla on tyypillisesti äkillinen, flunssan kaltainen sairaus, johon kuuluu kuume, päänsärky, lihaskipu ja väsymys. Joissakin tapauksissa esiintyy myös hengitysoireita, kuten yskää, hengenahdistusta tai keuhkokuumetta.

Oireiden ajoitus ja vakavuus voivat vaihdella suuresti.

Nipahiin liittyvän kuolleisuusprosentin on raportoitu olevan 40–75 riippuen epidemiasta ja viruksen kannasta.

– Isoja epidemiaketjuja ei kuitenkaan ole toistaiseksi nähty, Nohynek sanoo.